Puutarhakasvatus sopii uuteen opetussuunnitelmaan

0

Työskentely puutarhassa tarjoaa luo lapselle omakohtaisen luontosuhteen, jonka myötä lapselle avautuu ympäristön suojelemisen merkitys.

Opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta kertoo puutarhakasvatuksen sopivan mainiosti uuteen OPSiin: “Kouluissa tapahtuu yhä enemmän ilmiö-oppimista, opetussuunnitelma edellyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka ovat eri oppiaineita integroivia kokonaisuuksia. Koulupuutarha on mahdollisuus lähes kaikille oppiaineille, sillä se on toiminnallinen tapa oppia ja sitä voidaan lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta.”

Oppia ruuan alkuperästä

Koulupuutarhat ovat kuuluneet suomalaiseen koulujärjestelmään menneellä vuosisadalla, mutta niiden käyttö vähentyi peruskoulu-uudistuksen myötä. Nyt aikamme uudet haasteet ovat laittaneet ihmisen pohdiskelemaan suhdettaan ympäristöön ja sitä myöten kulutusvalintoihin ja elämäntapaan, monenlaisiin pieniin arkisiin asioihin, siinä missä suurempiin kokonaisuuksiin.

Ruoka muodostaa kolmasosan ihmiskunnan ilmastopäästöistä ja kenties olisikin oleellista oppia jo varhain, mistä ruokamme tulee, mitä asioita ruoantuotantoon liittyy ja millaisia vaikutuksia syömillämme aterioilla on meidän itsemme ulkopuolella. Ruokajärjestelmän ymmärtäminen ja ruokaan liittyvien syy-seuraussuhteiden ja monimutkaisten vaikutusketjujen hahmottaminen, ruokataju, on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Opetushallitus suosittelee ruokakasvatuksen sisällyttämistä paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Kokeilukenttä uusiin opetusmenetelmiin

Koulupuutarhoista opinnäytetyönsä kirjoittanut ympäristökasvattaja, FM Pinja Sipari tavoitti pro gradua -tutkielmaansa varten yksitoista suomalaista koulua, joissa harjoitetaan jonkinlaista puutarhatoimintaa. Tutkielmassaan Sipari esittää, että koulupuutarhatoiminta voi toimia kannustimena ja eräänlaisena kokeilukenttänä uudenlaisten opetusmenetelmien ja yhteisöllisyyden hyödyntämisessä opetuksessa.

”Kun valmiita toimintamalleja ja opettajien osaamista tulevaisuuden koulun vaatimia uudistuksia varten on olemassa vasta vähän, on koulupuutarha luonnollinen paikka niitä harjoitella ja rakentaa. Toiminta voi kannustaa opettajaa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön uudenlaisia opetusmetodeja, kuten ulkona opettamista ja kokemuspohjaista oppimista, vaikka ne alkuun saattaisivatkin tuntua vaativalta. Sama pätee myös koulun ulkopuolisten toimijoiden ottamiseen mukaan koulun toimintaan”, Sipari sanoo.

Siparin havaintojen mukaan kiinnostusta olisi pinnan alla enemmänkin, mutta hidasteiksi koetaan mm. opetusmateriaalien puute. Tähän vajeeseen on tulossa helpotusta vielä tämän vuoden puolella, kun Helsingin steinerkoulut julkaisevat opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman Koulut puutarhassa! -hankkeen tuotokset. Myös Tiina ja Antti Herlinin säätiön tukemasta Ympäristökasvatusta puutarhassa -hankkeesta on lupa odotella materiaaleja kuluvan vuoden aikana. Internetistä löytyy englanninkielistä aineistoja yllin kyllin.

Teksti: Natalia Teikola
Kuvat: Pinja Sipari

Jaa somessa.

Jätä vastaus