Tunnista ja käytä kotimaista ruokaa!

0

Toimiessani kotitalouden tukirenkaan puheenjohtajana pääsin seuraamaan aitiopaikalta kansalaiskasvatuksen perustaa. Yksi kotitalousopetuksen tärkeistä merkityksistä itsenäistyvälle nuorelle on, että hän osaa tehdä ruokansa itse ja voi vaikuttaa valinnoillaan maailman menoon. Välillä tuntuu, että kotitalousopetusta kaipaisivat enenevässä määrin aikuisetkin. Tuotteiden koostumus ja alkuperä ovat hämärän peitossa, jos joka päivä turvaudutaan valmisruokiin.

Yli 80 prosenttia suomalaisista ruuanostajista haluaa tietää, mistä ruoka tulee. Tiedot tuotteiden alkuperästä eivät kuitenkaan näy kuluttajalle selkeästi. Alkuperämaa tulisi aina ilmoittaa, jos ilmoittamatta jättäminen johtaa kuluttajaa harhaan. Usein esimerkiksi Suomessa valmistettujen tuotteiden raaka-aineet oletetaan suomalaiseksi, vaikka ne eivät olisikaan. Yritykset käyttävät mielikuvia, joilla he saavat ihmiset luulemaan tuotteita suomalaisiksi. Esimerkiksi fraasit ”kotitilan juusto” tai ”mummon uunissa paistettu” sekä suomalaiskansallisten nimien käyttö hämäävät kuluttajaa. Itse pyrin ostamaan joutsenlipputuotteita, sillä se on tällä hetkellä ainoa helppo tapa valita varmasti kotimainen tuote.

Tulevaisuudessa tilanne tulee paranemaan. Olen ilahtunut, että sain kirjoitettua muiden hallituspuolueiden tuella alkuperämerkinnöistä kirjauksen jo hallitusohjelmaan. Nyt ministeri Tiilikainen on vienyt asiaa eteenpäin ja saanut EU:lta luvan toimia kansalaisten toivomallatavalla. Jatkossa sekä raaka-aineissa että valmisruuissa on lihan osalta oltava merkittynä alkuperämaa. Näin ne toimijat, jotka eivät suomalaista lihaa käytä, joutuvat sen myös kertomaan. Haluaisin, että merkintävaatimus leviää koko EU:ssa myös muihinelintarvikkeisiin. Suomalaisten juuret ovat onneksi edelleen maassa, ja omasta maasta tulee valtaosin myös ruokamme. Pidetään tilannetulevaisuudessakin tällaisena, eikä anneta tuotantoketjujen karata tuntemattomiksi! EU on tukenut pitkään terveellistä kouluruokaa. Suomen kouluateriat ovat mallina monille muille. Suomessa julkisten keittiöiden EU-tukea ohjataan nyt ministeri Tiilikaisen toimesta erityisesti luomuun. Toivon, että kotimaiset kasvikset ja juurekset sekä maito saavat vielä enemmän jalansijaa ruokaloissa. Luomu tulee samalla helpommin mahdollistettavaksi eettiseksi valinnaksi.

Nyt kevään korvalla monien viherpeukaloiden sormet alkavat syyhytä. Pellot ja viljelypalstat avautuvat lumipeitteen alta ja houkuttelevat muokkaamaan multaa. Taimien kasvatus on innokkailla jo hyvässä vauhdissa, mutta vielä ehtii hitaampikin mukaan. Monissa kouluissa koitetaan itse idättää ja kasvattaa syötäviä kasveja. Herneenversot kasvavat parissa viikossa syötävään kuntoon, ja onpakouluja, joissa työ on vaikkapa kasvihuoneen avulla pitkäjänteisempää. Opetuksen avulla on mahdollista parantaa lasten ja nuorten luontosuhdetta ja kokea kasvun ihme – mikä olisikaan parempaa uuden opetussuunnitelman mukaista ilmiölähtöistä oppimista kuin taimen kasvun seuraaminen!

Kotimaisen ruuan tunnistaa merkintöjen lisäksi hyvästä mausta ja tuoreudesta. Kotimaiset elintarvikkeet ovat tuoreita ja puhtaita sekä kasvatettu ilman turhia torjunta-aineita ja antibiootteja. Laadukkaista elintarvikkeista syntyy laadukasta ja ravitsevaa ruokaa, juuri meille sopivaa! Kotimaisten perusraaka-aineiden käyttö on eräs kotitalousopetuksenkin tavoite. Erityisesti kalan käsittely on monelle vaikeaa, ja kalapuikot tuntuvat liian helpolta valinnalta. Suomalaisten käyttämästä kalasta alle viidennes on kotimaista! Nuoret ovat kuitenkin näppäriä oppimaan, ja taitava opettaja neuvoo harjoittelussa eteenpäin. Eikö tuhansien järvien maassa kalanperkauksen pitäisi olla kansalaistaito? Järvemme odottavat innokkaita uuden polven kalastajia. Voisikohan kotitalousopetus auttaa tässäkin asiassa?

Anne Kalmari
Kansanedustaja (kesk.)
Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan jäsen

Jaa somessa.

Jätä vastaus