Matematiikka kotitalousopetuksessa

0

Raaka-aineiden tai siivousaineiden mittaaminen ja ruokaohjeen suurentaminen saattavat olla vaikeita monille opiskelijoille kotitaloustunneilla. Ohjeissa käytettävät suureet, erityisesti murtoluvut, vetomitat ja prosenttiluvut asettavat pulmia opiskelijoille. Paljonko on ¾ desilitraa sokeria? Mitataanko 3 desilitraa ja 4 desilitraa erikseen? Mittaaminen tuottaa paljon päänvaivaa! Matematiikan oppimiseen toisilla menee aikaa runsaammin ja toisille harjoittelusta ja oppimisesta huolimatta on poikkeuksellisen vaikeaa oppia matematiikkaa.

Mitä tarkoittavat matematiikan oppimisvaikeudet?

Pirjo Aunio, matemaattisten oppimisvaikeuksien professori Oslon yliopistosta tarkoittaa matemaattisilla oppimisvaikeuksilla sitä, että lapsen tai nuoren matemaattisten taitojen oppiminen ja hallitseminen on ikätovereihin verrattuna selkeästi haastavampaa. Matemaattiset oppimisvaikeudet ovat melko yleisiä: noin 15–20 %:lla lapsista ja nuorista on jonkin asteisia oppimisen vaikeuksia. Tässä joukossa on myös sellaisia henkilöitä, joille matemaattisten taitojen oppiminen on erityisen vaikeaa. Heidän vaikeuksiinsa viitataan käsitteellä dyskalkulia. Ihmisiä, joilla on dyskalkulia, on noin 5–7 %. Heillä on tunnistettavissa selkeät ja suuret vaikeudet peruslaskutaidossa (lukumäärien erojen ymmärtäminen ja aritmeettiset perustaidot: yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku).

Tämän lisäksi on vielä noin 10–15 % lapsia ja nuoria, joiden matemaattisten taitojen oppimisen pulmiin viitataan termillä heikot matemaattiset taidot. Tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella ajatellaan, että dyskalkulian syynä ovat häiriöt niissä neurologisissa ja kognitiivisissa toiminnoissa, joita tarvitaan lukumääräisyyden ymmärtämisessä ja prosessoinnissa. Matemaattisesti heikkojen ryhmän vaikeudet näyttäisivät useimmiten selittyvän kognitiivisilla, motivationaalisilla tai oppimisympäristötekijöillä. Molempien ryhmien lasten ja nuorten kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että he kaikki hyötyvät hyvästä, selkeästä ja strukturoidusta opetuksesta. Tutkimusten mukaan tehokkaita opetusmenetelmiä ja -tapoja ovat eksplisiittinen opetus, matemaattisen tehtävän havainnollistaminen, harjoitustehtävien suunnitelmallinen valinta, vertaisoppiminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen.

LukiMat-sivuston mukaan matemaattiset oppimisvaikeudet on ymmärrettävä heterogeenisenä ilmiönä ja vaikeudet voivatkin eri yksilöillä näkyä erilaisissa matematiikan osataidoissa.

Miten harjoittelet matematiikan oppimista kotitaloustunneilla

Toisen asteen valma-opinnoissa ammatillinen erityisopettaja Heli Valli tuo oppimiseen mukaan käytännön tilanteet. Kotitalousopetuksessa mitataan vetomitoilla nesteitä ja kuivia raaka-aineita. Jos haluaa tarkistaa, montako desilitraa vettä mahtuu yhden litran mittaan, se mitataan yhden desilitran mitalla. Lisäksi vetomitoissa on mitan sisäosassa koholla vaakaviivat merkkinä 1–10 desilitran määristä. Sekin helpottaa, kun tietää mihin saakka mittaa sokerin pinnan tulee olla. Luokkatilassa visuaaliset tiedot vetomitoista helpottavat mieleen painamista.

Mausteiden mittaamisessa käytetään mittalusikkasarjaa ja muistetaan mitan tasaaminen mittaa vähän heiluttaen tai puhtaalla sormella mitan yli pyyhkäisten. Mittaamisen apuna käytössä ovat vaa’at. Näkemisen pulmissa auttaa puhuva vaaka. Vaa’an puheäänen avulla saadaan sopiva määrä mitattua. Jos on kaksi eri tuotetta mitattavissa samaan kulhoon, voidaan vaaka taarata ja saadaan aineet mitattua samaan kulhoon. Ohjeen valinnassa voidaan huomioida kokonaisuudet raaka-ainemäärissä. Ruokaohje voi olla mustavalkoisena tekstinä erikokoisina fontteina ja erivärisillä taustoilla, painettuna pistekirjoituksena tai kuvallisena ohjeena. Ohje voidaan lukea ääneen opiskelijoille.

Tehdessä herkullisia ruokia tai leivonnaisia, matematiikan oppimista tapahtuu käden taitojen lomassa. Kotitalousopetuksessa voidaan tehdä yhteistyötä matematiikan opettajan kanssa. Nuoret voivat ratkaista kotitalouteen ja kuluttamiseen liittyviä ongelmia ensin matematiikan tunneilla ja sen jälkeen siirrytään kotitalousluokkaan kokeilemaan ratkaisuja eri tilanteissa. Kun taitoja joudutaan käyttämään oikeasti aidossa ympäristössä motivaatio kasvaa ja samoin kiinnostus ja samalla tiedot ja taidot karttuvat. Tehtäviä voidaan eriyttää eli nopeammin ratkaisevat voivat ratkaista asiaa vaikeammin ja toiset yksinkertaisemmin. Tosiasiassa kaikki voivat ratkaista tehtävää.

Aunio tuo esille saadut positiiviset palautteet interventiotutkimuksista, joita on tehty esimerkiksi ThinkMath materiaaleilla alakouluikäisillä Suomessa ja Norjassa. Lisäksi, kaikille opettajiksi valmistuville pitäisi antaa perustiedot matemaattisten taitojen kehityksestä, siinä ilmenevistä vaikeuksista ja siitä miten oppimista voisi tukea.

Tiedoksi, syksyllä 2017 ilmestyy uusi teos: Riikka Mononen – Pirjo Aunio – Eija Väisänen –Johan Korhonen – Anna Tapola. Matemaattiset oppimisvaikeudet. Ks. https://www.ps-kustannus.fi/kampanjat/6851.html.
Lisäksi ilmaista materiaalia löytyy http://blogs.helsinki.fi/thinkmath/ tai lukimat.

Heli Valli, KM, ammatillinen erityisopettaja ja
Pirjo Aunio, matemaattisten oppimisvaikeuksien professori.
Kuva: Pixabay / Naturalpastels

Jaa somessa.

Jätä vastaus