Arkipäivän ilmiöitä ja uuden opettelua sekä opettamista Etelä-Afrikassa

0

Kun meitä pyydettiin kirjoittamaan Kotitalous-lehteen asiantuntijuutta syventävästä työharjoittelujaksosta Etelä-Afrikan Johannesburgin yliopiston harjoittelukoulussa, oli vaikea päättää, miten rajata tämä kotitalousopettajaopintojemme kohokohta  meille annettuihin merkkimääriin. Niin mieleenpainuvasta, erilaisesta ja opettavasta matkasta oli kyse.

Funda UJabule on harjoittelukoulu, jonka toiminnan ja kehittämisen lähtökohdat ottavat mallia Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta. Koulussa on oppilaita esikoulusta seitsemännen luokan oppilaisiin. Koulu on perustettu vuonna 2010 samanaikaisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa. Yliopiston opettajankoulutuslaitos sekä harjoittelukoulu sijaitsevat Sowetossa. Siellä tällaiselle tutkimukseen perustuvalle ja kansainvälistä tukea tarvitsevalle opettajankoulutukselle on yhteiskunnan rakenteiden takia todellinen tarve. Valitettavasti harjoittelumme ajankohta tammikuussa sijoittui niin, että yliopiston lukuvuosi ei ollut alkanut, emmekä päässeet tutustumaan paikallisiin opettajaopiskelijoihin vierailumme aikana, mutta toisaalta saimme sen ansiosta yksityistä ohjausta harjoittelumme aikana.

Jokainen kouluaamu alkoi klo 7.45  koko koulun yhteisellä aamunavauksella koulun pihalla, jossa laulettiin ja opettajat pitivät erilaisia kasvatuksellisia puheenvuoroja oppilaiden kotikielillä IsiZuluksi ja Sesothoksi. Seurasimme oppitunteja sekä oppilaiden kotikielillä, että englanniksi. Oppituntien seuraamisen tueksi käytimme seurantalomakkeita, valokuvia sekä opettajien haastatteluita. Opettajat tukivat havaintojemme tekemistä ja tuntien seurantaa runsain määrin. He avasivat meille jatkuvasti sitä, miten he toimivat ja miksi, sekä minkälaisia vaiheita opetustuokioiden sisällä voidaan erottaa toisistaan. Havainnointi on harjoittelukoulussa suuressa osassa paikallisten opettajaopiskelijoiden opiskelua ja harjoitteluita. Opiskelijat osallistuvat koko opintojensa ajan tiivisti harjoittelukoulun arkeen ja pääsevät harjoittelemaan opettamista useilla luokka-asteilla monipuolisesti, sekä heidän omaa tutkivaa opettajuuttaan tuetaan. Funda UJabulessa tavoitteena on jatkuvasti kehittää opetusta myös tutkimusperusteisesti. Koulussa oli erillinen peili-ikkunalla varusteltu havainnointisali, jonka avulla mahdollistetaan suuren opiskelijajoukon yhtäaikainen tunnin seuranta.

Funda UJabulen koulurakennus

Opetus koulussa

Koulussa opetettavat oppiaineet olivat pitkälti samanlaisia kuin Suomessa, mutta oppitunnit olivat usein hyvin opettajajohtoisia. Päivän aikana eri oppiaineissa opiskeltiin samojen teemojen ja ilmiöiden ympärille liittyviä sisältöjä, jolloin opettajien yhteissuunnittelu korostui. Opetuksessa ja oppimisessa korostuivat oppilaiden oma ajattelu, huolellinen työskentely, tieteen- ja teknologian näkökulmat sekä englannin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen ilmaisu.  Oppiaine Life-skills jäi erityisen mielenkiintoisten sisältöjen vuoksi mieleemme, sillä teemat ja keskustelut liittyivät paljon oppilaiden arkeen, kulttuuriin sekä arjessa tapahtuvaan toimintaan ja vuorovaikutukseen. Koulunkäyntiin, sekä oppilaiden omiin valintoihin sekä itsensä ja elinympäristön suhteeseen liittyvät teemat herättivät oppilaiden keskuudessa mielenkiintoisia keskusteluja, joita opettaja ohjasi tarkentavilla kysymyksillään. Koulun pihalla oli myös suuri koulupuutarha, jonka hoidosta oppilaat itse vastasivat. Jokaisella luokalla oli jokin vastuualue puutarhan hoidossa. Koulun keittäjät hyödynsivät satoa kouluruoan valmistuksessa.

Opetusharjoittelijana Etelä-Afrikassa

Opettajan työ Etelä-Afrikassa on Suomeen verrattuna vähemmän autonomista ja työ on ylemmiltä tahoilta johdettua. Opettajilla ei ole mahdollisuuksia opetussuunnitelman sisällön soveltamiseen, vaan oppitunnit ovat materiaaleista ja tavoitteista asti kirjattu kansalliseen opetussuunnitelmaan. Tämä aiheuttikin meille haasteita tuntien suunnitteluun. Osaltaan, koska tietämyksemme opetussuunnitelmasta ei ollut sen lukemista kattavampi, ja toisaalta, koska tiesimme ettei paikallisilla opettajilla ollut välttämättä keinoja soveltaa omaa opetustaan meidän suunnitelmaamme tukevaksi. Ennen harjoittelua meidän tuli tutustua koulun opetussuunnitelmaan ja kertoa omat tavoitteemme harjoittelulle. Asetimmekin oman opetuksemme suunnittelun lähtökohdiksi tavoitteet koulun opetussuunnitelmasta ja sovelsimme omaa opetustamme niihin sopiviksi.

Johannesburgin yliopistolla (vas. Liisa ja oik. Linni)

Oppilaiden taustan huomioiminen on maan yhteiskunnan rakenteiden vuoksi tärkeässä roolissa osana opettajan työtä. Keskeisessä osassa opettajankoulutusta ja tutkimusta on eteläafrikkalaisten lasten ymmärrys ja heidän arkensa tunteminen.  Koska harjoittelu oli lyhyt ja emme olleet jäämässä jatkossa koululle opettamaan, koimme tärkeäksi tuoda esiin omaa osaamistamme Suomesta ja näyttää myös paikallisille opettajille erilaisia tapoja opettaa. Oma tuntimme perustui ilmiölähtöiseen ja kokeelliseen työtapaan perustuvaan opetukseen. Omasta opetustuokiostamme saamamme palaute niin oppilailta kuin opettajiltakin oli positiivista ja innostavaa. Saimme palautetta niin vuorovaikutuksen toimivuudesta, iloisesta asenteesta kuin tutkimuksellisen työtavan tavoitteiden mukaisesta opettamisesta. Tekemämme oppimateriaalit jätimme opettajille edelleen hyödynnettäviksi opetukseen.

Opettaminen ja Etelä-Afrikan koulukulttuurin tutustuminen oli kokemus, jolle ei missään nimessä olisi kannattanut sanoa ei. Ennen matkaa meillä ei ollut juurikaan tietoa Etelä-Afrikasta maana tai varsinkaan sen koulukulttuurista. Matka antoi meille paljon uusia kokemuksia, mahtavia kohtaamisia ja ennen kaikkea mahdollisuuden oppia ja kokea paljon uutta. Vaikka kaikki, mitä matkastamme saimme irti ei ole mahdollista tai edes tarvittavaa siirtää osaksi arkea tai työelämää, ovat uudenlaiset näkökulmat sekä kansainväliset opettajakollegat suuri rikkaus. Tämä kaikki oli hyvin silmiä avaavaa ja ajatuksia herättävää.

Liisa Lavonen ja Linni Heino

Jaa somessa.

Jätä vastaus