: Kolumnit

Mitä elämäneväitä olet saanut kotona vanhemmiltasi? Entäpä mitä hyvää isovanhempasi tai isoisovanhempasi ovat sinulle opettaneet? Mitä elämänkokemuksia, tapoja tai arvoja he ovat matkaasi ladanneet? Joskus on hyvä pysähtyä miettimän ja tekemään inventaariota myös näissä asioissa. Perhe on yhteiskunnan ydinyksikkö. Muuttoliikkeen, kaupungistumisen myötä Suomessa perheellä useimmiten ymmärretään lasten ja vanhempien tai lapsettoman pariskunnan muodostamaa perhettä. Uusperheiden myötä kuulee usein kerrottavan perheeseen kuuluvista minun, puolison ja yhteisitä lapsista. Sen sijaan monissa maissa perheeseen tiiviisti kuuluvista isovanhemmista tai isoisovanhemmista Suomessa valitettavasti vain harvoin kuulee mainittavan. Toisin oli tilanne vielä muutama vuosikymmen sitten. Ikäihmisillä on paljon annettavaa. Monien vuosikymmenten ja joillakin koko itsenäisyyden ajan…

No niin, nyt me vihdoinkin otamme käyttöön 7-luokalla uuden OPS-ajattelun. Onko minun OPS-ajatteluni selkeytynyt viimeisen kahden vuoden aikana, vai onko se kenties entisestään mutkistunut? Nyt sitten joudun testaamaan tietojani ja käsityksiäni tai oikeammin mielipiteitäni uudesta OPS:sta ohjatessani ja arvioidessani oppilaita. Olenko minä saanut riittävästi koulutusta, ohjausta ja ovatko OPS:n käsitteet avautuneet minulle selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotta voisin tehdä työtäni ilman stressiä? Mitkä sitten ovat uuden OPS:n keskeiset tavoitteet? Toimintakulttuurin muutos – no, muuttuuko se paljonkaan kotitalousopetuksessa? Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, oppimisympäristö, monipuolinen oppiminen ja osaamisen arviointi jne. ovat meille jo ennestään tuttuja. Mielestäni meille kotitalousopettajille helpoimmista asioista keskustellaan eniten, kuten arvioinnista…

Maksutonta kouluruokaa parempaa innovaatiota saa etsiä. Kouluateria on tehokas täsmätoimi lasten oppimisen ja kasvamisen tukemiseksi. Jos kouluruokailua ei olisi, pitäisi se keksiä. Koululaisten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Vuoden alussa päivitetyt kouluruokasuositukset Syödään ja opitaan yhdessä tähtäävät oikea-aikaisiin, riittäviin, oppimista ja terveyttä edistäviin yhteisiin aterioihin. Uudessa suosituksessa painotetaan ruokailuympäristön viihtyvyyttä. Ruokailun ruuhkahuippuja, melua ja jonotusta voidaan ehkäistä huomioimalla oppituntien ajoitus ja joustot ruokailuvuorojen järjestämisessä. Viihtyisä ympäristö tarjoaa virkistävän ja yhteisöllisen lepotauon koulupäivään. On hyvä suunta, että kouluruokailussa korostetaan entistä vahvemmin ruokakasvatusta.  Uudet suositukset on viisasta ottaa käyttöön jokaisessa koulussa. Terveelliset ruokailutottumukset vähentävät terveyseroja ja ovat…

Suomessa ei kenenkään vielä tarvitse nähdä nälkää, vaikka talous on monessa perheessä tiukalla. Lapsiperheille tilanteeseen tuo helpotusta se, että kouluruokailu on Suomessa säilynyt maksuttomana ja tälläkin hetkellä moni koululainen syö päivän ainoan lämpimän ateriansa koulussa. Se, että leipäjonot kasvavat on kuitenkin vakava signaali. Miksi kotimaisuus on ruoan tuotannossa niin tärkeää? Vastaus on yksinkertainen, meillä tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Suomessa ei käytetä antibiootteja tuotantoeläinten rehussa ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys onnistuu. Ruoan puhtaus tulee olemaan Suomen valttikortti myös tulevaisuudessa, ajatellen kotimaisten elintarvikkeiden vientiä. Suomessa kiinnitetään huomiota myös eläinten hyvinvointiin. Possu saa pitää saparonsa, broileri saa säilyttää nokkansa ja kanat munia vapaana. Me…

Vuoden 2017 budjettiriihi lämpenee parasta aikaa. Budjetissa hallitus on puuttunut moniin ajankohtaisiin asioihin, joista yksi erityisesti omaa mieltäni ilahduttava osuus on osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden eteneminen 62 miljoonalla eurolla. Nämä eurot kohdennetaan lastemme perusopetuksen, uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympäristön tarkoitus on inspiroida sekä opettajia että oppilaita kohti oppimisen iloa. Toisaalta rauhoittaa pohtimaan ja toisaalta innostaa kehittämään uutta. Panostus koulutuksen uudistamiseen voi toimia parhaiten juuri nyt, sillä uusi opetussuunnitelma astui voimaan tänä syksynä. Uuden opetussuunnitelman mukaiset ilmiölähtöisen oppimisen periaatteet saadaan näin heti hyödynnettyä käytännön tasolle, kun suunnitelman toteuttamisen on varattu myös valtion toimesta varoja. Laadukkaan, koko ikäluokan tavoittavan perusopetuksen…

Eihän ketään koulussa nyrkillä lyödä – jos lyödään, niin ei ainakaan opettajaa. Vaikka opettaja ei nyrkiniskuja saisikaan voi ”tomera” lastansa puolustava vanhempi kuvainnollisesti lyödä vasten kasvoja vaatimuksillaan. Saattaapa pahimmassa tapauksessa tarttua käsipuoleen vähän rivakammin. Välillä on hyvä myös pysähtyä miettimään olisiko omassa työympäristössä parannettavaa. Tutuissa paikoissa vaaroihin tottuu, eikä niitä huomaa ennen kuin vahinko sattuu. Kotitalousluokan turvallisuudelle olisi hyvä asettaa selkeitä parannustavoitteita. Tapaturmia voidaan välttää järjestelmällisillä ennalta ehkäisevillä toimilla. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös häiriökäyttäytymiseen liittyviin tilanteisiin. Tilanteiden systemaattinen kartoittaminen voi tuntua aikaa vievältä, kun mitään vakavaa ei ole tapahtunut. Kuitenkin, kun kirjaaminen tulee rutiiniksi niin ylimääräistä aikaa kuluu vähän.…

Kotimainen ravitsemuskeskustelu elää vilkkaana vielä vajaa vuosi uusien ravitsemussuositusten julkaisun jälkeenkin. Keskustelun teemat ovat vaihtuneet takavuosien suvikultaskandaalista ja Pohjois-Karjalaprojektista vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja Fitness-trendin osaltaan aikaansaamaan fanaattiseen terveysintoiluun. Pahimman karppausbuumin oltua ja mentyä nykyisen kansalaiskeskustelun ajankohtaisimpia puheenaiheita ovat edelleen viljan, rasvan laadun sekä maitotuotteiden merkitys ruokavaliossa ja kansanterveydessä. Miten ravitsemusasiantuntija kokee nykyisen ravitsemuskeskustelun, ja millainen vaikutus keskustelulla on kouluissa toteutettavaan ravitsemuskasvatukseen? Pro gradu -tutkielmani käsittelee kotimaista ravitsemuskeskustelua asiantuntijanäkökulmasta. Ravitsemuskasvatus ymmärretään usein liian mustavalkoiseksi ja normatiiviseksi. Monelta unohtuu tosiasia, että kyseessä on väestötason suositukset eikä niitä tulisi käyttää sellaisenaan yksilöllisen ruokavalion suunnittelussa. Joillekin tämäkään huomio ei riitä, vaan koko ravitsemussuositusten arvopohja kyseenalaistetaan…

Viime syksynä kävin kotitalousopettajakoulutuksen maisterivaiheeseen kuuluvan Opetussuunnitelmatyökurssin. Kurssilla käsiteltiin uudistuvaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja uuden OPS:n vaikutuksia perusopetukseen. Yhdessä käsityön opiskelijoiden kanssa toteutetun kurssin päätteeksi pidettiin kaksipäiväinen ”konferenssi”, jossa käsityön ja kotitalouden sekaryhmät pitivät esityksiä kurssin teeman pohjalta. Omien laskujeni mukaan kahdestatoista ryhmäesityksestä ainakin kahdeksassa sivuttiin kestävyyttä ja ekologisuutta ainakin jollain tasolla. Oppiainerajat rikkovan oppimisen sekä ilmiöpohjaisen opetuksen ohella kestävä kehitys koettiin opiskelijoiden mielestä tärkeäksi osaksi opetusta. Monet opiskelijoiden ideoista olivat varsin kekseliäitä. Omia suosikkejani olivat oppiainerajoja rikkova unelmien koulurakennus, sosiaalisen median sovellus koulun ja kodin yhteistyön tukemiseksi (ryhmän sovellus olisi ollut koodausta vaille valmis työväline peruskoulun käyttöön) sekä tietysti oman…

Kotitaloutta alaluokille – mutta eihän siellä ole edes asianmukaisia tiloja! Näin on helppo ajatella. Kotitalous – kuin elämä itse oli liittomme motto muutama vuosikymmen sitten. Kotitalouden mahdollistaminen alaluokille on aivan huikea oppimisympäristöjen avaus meille kotitalousopettajille. Pöydän pyyhkiminen, säilyketölkin avaaminen, porkkanan kuoriminen, palsternakan tunnistaminen haistamalla, lantun raastaminen, voileivän voiteleminen, ruoan tutkiminen omien aistien avulla, sukkien peseminen käsin, lattian lakaiseminen, imuroiminen, jätteiden lajittelu kierrätyksessä, tämä on vain alku siitä kaikesta mitä voidaan listata opetettavaksi alaluokilla. Kotitalouden taitoja tarvitaan ja harjoitetaan paljon muissakin tiloissa kuin keittiössä tai kotitalousluokassa. On siis luonnollista, että kotitalouden erilaisissa tiloissa ja tilanteissa suoritettavia askareita voi myös opettaa ihan…

Kuukausi lukuvuotta takana. Kiire. Aina sama ajatus lukuvuoden alussa, miten tämän saa sujumaan. Ja katso, niin vain se lähtee pyörimään kuin bakeliittihevonen karusellissaan. Lukuvuoden alussa koulutasolla on laadittu suunnitelmat, mitä tänä lukuvuonna tehdään ja painotetaan. Käytävillä ja kahvikuppien ääressä puhutaan tulevasta OPS-työstä. Niin, uusi OPS. Keväällä oli mahdollisuus käydä lausumassa kommenttinsa uuden opetussuunnitelman luonnoksesta. Kierrevatkain ylös, kuinka moni kävi. Lukaisin sitä kuitenkin ylimalkaisesti vähän aikaa sitten. Eihän se vielä minua kosketa, miksi siis hätäillä. Tai miksi puuttua muutenkaan mihinkään, mikä ei minua koske. Mutta niin se vain on, että opettajan työssä haluamattaankin on velvollinen ottamaan osaa vaikka mihin. Työajan puitteissa…