Juomakulttuuri sopii kotitalousopetukseen

0

Eurooppalaiseksi juomakulttuuriksi mielletään usein se, että viini kuuluu ruokapöytään, mutta humaltuminen ei ole hyväksyttyä. Mikä on suomalaista juomakulttuuria, ja miten nuoria voisi opettaa suhtautumaan alkoholiin sivistyneesti?

Suomeen on kehittymässä aiempaa vastuullisempi juomakulttuuri. Kiinnostus terveellisiä elintapoja kohtaan, liikunnan ja ruokavalion merkitys sekä yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista ovat osa trendiä, joka muuttaa juomakulttuuriamme kohtuullisempaan suuntaan.

Nykynuorten on havaittu olevan vanhempiaan fiksumpia, sillä suhtautuminen alkoholiin on nuorten ikäluokassa vastuullisempaa kuin aiempien sukupolvien. Nuorten humalajuominen on vähentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen selkeästi.

Juomakulttuurin edistämisessä kodilla ja vanhempien esimerkillä on suuri merkitys. Kun suomalaisilta kysytään, millaista on vastuullinen alkoholinkäyttö, mielikuva on selkeä: nautitaan alkoholijuomia vain muutamia annoksia kerrallaan, ei houkutella muita ottamaan alkoholia, yhdistetään alkoholin käyttö osaksi juhlaa tai sosiaalista tilannetta.

Juomatavat eivät ole irrallaan muusta kulttuuristamme. Anteliaisuutta ja tarjoamista pidetään hyvänä käytöksenä niin kotona kuin ravintolassakin.

Nuorille alkoholijuomien käyttö saattaa tarjota kanavan porukkaan kuulumisesta ja yhdessäolosta toisten kanssa. Aikuisen on hyvä oivaltaa, että nuorten juomakokeiluissa kyse on usein yhteisöllisyydestä, jossa alkoholilla on sivurooli.

Tänä päivänä on täysin normaalia pitäytyä alkoholin käytöstä. Raittius ei tarkoita sitä, että kieltäytyisi seurasta: ihmisillä on kykyä ja halua viihtyä keskenään ilman alkoholiakin.

Alkoholiin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Kyse on pitkälti siitä, kuinka hyödyt ja haitat pysyvät tasapainossa henkilökohtaisessa suhteessa alkoholiin.

Jos alkoholin hyviä puolia kysyy ravintola-alan ammattilaisilta, he korostavat ruoan ja juoman makupareista syntyviä elämyksiä. Ruoan ja viinin yhdistämisestä on tullut monien harrastus. Samaten kiinnostus pienpanimoita kohtaan on lisääntynyt ja tuonut mukanaan oluiden maistelun. Tällöin laatu korvaa määrän.

Koulujen rooli juomakulttuurin kehittäjänä on painottunut päihdevalistukseen. Se onkin tärkeää, sillä nuorille ei saa sälyttää vastuuta alkoholiin liittyvistä riskeistä. Nykyisessä monialaisessa opetussuunnitelmassa on kuitenkin tilaa myös toisenlaiselle lähestymistavalle, joka sisältää tapakasvatusta ja tarjoaa valmiuksia ymmärtää ruokien ja juomien roolia kulttuurissamme.

Kotitalous on oppiaine, johon ruoka- ja juomakulttuuri luontevasti liittyvät. Käytännössä niihin perehtyminen jää helposti opettajan oman viitseliäisyyden varaan, sillä materiaalia on ollut hankala löytää.

Kuluvan syksyn aikana kotitalousopettajilta kysytään SAJK:n (Suomen alkoholijuomakauppayhdistys) toimesta juomakulttuurin opetuksesta sekä opetusmateriaaliin liittyvistä tarpeesta ja toiveista. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa valmisteilla olevan aineistopaketin sisältöön.

Teksti: Susanna Heikkinen, kuva: Julia Alakulju

Jaa somessa.

Jätä vastaus