Katsaus kotitalousopetukseen vuosiluokilla 1-6

0

Perusopetuksen opetussuunnitelman (POPS, 2014) ja Valtioneuvoston tuntijaon (A 1.8.2012/422) myötä kotitalous luetaan ensi kertaa virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen koko yhdeksänvuotisen perusopetuksen ajan. Tämä mahdollistaa kotitalousopetuksen järjestämisen oppilaitoksissa omana oppiaineena tai soveltavana suunnitelmallisena valinnaisena, joka yhdistää eri oppiaineita. Kotitalousopetus voidaan siis toteuttaa suunnitelmallisesti koko yhdeksänvuotisen perusopetuksen ajan. Kokemusta ja hiljaista tietoa alakoulun kotitalousopetuksesta on kertynyt vasta vähän, eikä alakoulussa järjestetyn kotitalouden nykytilasta ole olemassa tilastointia. On kiinnostavaa, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (POPS, 2014) suhtaudutaan ja miten kotitalouden opetuksen jatkumo otetaan alakouluissa vastaan. Näistä lähtökohdista käynnistyi Pro gradu -tutkielma ”Katsaus kotitalousopetuksen nykytilanteeseen vuosiluokilla 1-6” (Leino, 2018) yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Opetushallituksen näkökulmasta tutkimus nähtiin tilaisuutena selventää lainsäädäntöä oppilaitoksille ja herätellä näitä ajattelemaan oman kotitalousopetuksen tilaa.

Miten opetus on järjestetty?

Tutkielmassa selvitettiin, miten tuntijaon muutokset ja resurssit on otettu huomioon ja kuinka ne jakaantuvat vuosiluokkien 1-6 kotitalouden opetuksen suhteen. Tutkielmassa etsittiin lisäksi vastausta siihen, miten opetus on järjestetty. Kuinka monessa oppilaitoksessa kotitalousopetus järjestetään kotitalouden omana oppianeena, soveltavana valinnaisena toisen oppiaineen kanssa tai integroituna toisiin oppiaineisiin? Mistä syistä oppilaitokset ovat jättäneet kotitalouden opetuksen kokonaan pois vuosiluokilta 1-6? Lisäksi tarkasteltiin, kuka toimii kotitalouden opettajana ja millaisessa oppimisympäristöissä opetus tapahtuu? Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kouluista, joissa opetusta järjestettiin vuosiluokilla 1-6 (N=2004). Kyselylomake käsitti yhteensä 23 kysymystä ja lomakkeeseen oli mahdollista vastata joko suomeksi tai ruotsiksi. Kyselyn vastausprosentti oli korkea, 51,9% sillä perusjoukosta 1040 oppilaitosta vastasi kyselyyn. Tämän perusteella tutkimuksen tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina Suomen kotitalouden nykytilasta.

Tulosten mukaan Manner-Suomessa kotitalousopetusta vuosiluokille 1-6 järjestettiin vain vähän. Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista kotitaloutta omana oppiaineena on noin joka viidennessä (19%) Manner-Suomen oppilaitoksessa (kuvio 1). Kun tuloksesta erotellaan yhtenäiskoulut ja alakoulut, havaitaan että hieman enemmän kuin joka kymmenennessä (10,9%) yhtenäiskoulussa on kotitalousopetusta alaluokille ja alakouluista alle joka kymmenennessä (8,1%).

Suurimmat esteet kotitalouden opetukselle ovat sopivien tilojen puute (yhteensä 468 mainintaa), se että tuntikehys ja kuntakohtainen opetussuunnitelma estävät opetuksen (yhteensä 166 mainintaa) sekä puuttuvat resurssit (yhteensä 72 mainintaa). Kotitalousopetusta vuosiluokilla 1-6 tarjotaan useimmiten 4. vuosiluokasta eteenpäin niissä oppilaitoksissa, jotka opetusta järjestävät. Tämä tulos osoittaa, että kotitalousopetuksen jatkumo ei ala perusopetuksen ensimmäisiltä luokilta.

Alakoulut, jotka toteuttavat kotitalousopetusta, olivat erittäin luovia ratkaistessaan puuttuvien tilojen aiheuttamia ongelmia. Tiloja lainattiin lähialueen muilta toimijoilta, kuten seurakunnilta ja nuorisotiloilta, kotitaloutta opetettiin jakelukeittiöiden yhteydessä, opettajanhuoneissa, luokkahuoneissa tai koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä kuten luonnossa. Yhtenäiskoulujen kohdalla ei voi sanoa samaa, sillä vain joka kymmenes oppilaitos oli kehittänyt vaihtoehtoisen suunnitelman, mikäli yläkoulun kotitalousopetustiloja ei päässyt käyttämään. Tutkimuksen mukaan puuttuvat resurssit koettiin ongelmaksi (72 mainintaa) useimmiten niissä kouluissa, joissa kotitalousopetusta oli järjestetty. Raha tuli siis haasteeksi, kun käytännön opetustyötä oli kokeiltu.

Koulujen mukaan päätös toteutuvasta kotitalouden opetuksesta tehdään useimmiten kuntatasolla ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa (57%) kuin koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa (43%). Oppilaitokset, jotka eivät olleet lähteneet mukaan alakoulun kotitalouden järjestämiseen, ilmoittivat, että päätös opetuksesta tehdään lähes aina kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa (83,9%) ja mainitsivat opetuksen esteeksi, ettei kuntakohtainen opetussuunnitelma määrää heille kotitalouden opetusta, eikä näin ollen sitä siksi opeteta. Näistä oppilaitoksista lähes kaikki kertoivat (94,2%), etteivät suunnittele kotitalousopetusta lähitulevaisuudessa. Tämän tuloksen perusteella kotitalouden määrä perusopetuksessa ei ole kasvussa ja siksi tulos on huolestuttava vuosiluokkien 1-6 kotitalousopetuksen tulevaisuuden kannalta. Oppiaineen arvostuksen eteen tuleekin tehdä määrätietoisesti työtä, jotta kotitaloustaitojen tärkeys ymmärretään kuntatasolla opetuksen tuntijaosta päätettäessä.

Tämän tutkielman mukaan oppilaitosten käyttäessä taide- ja taitoaineiden tuntiresursseja kotitalousopetukseen, on kyseessä lähes aina oppilaan oma aito valinta. Oppilaitokset määräävät siis vain harvoin (6,9%-8,9%) kotitalousopetusta pakolliseksi valinnaisaineeksi. Sillä ei ollut eroa, onko kotitaloudesta tehty oma oppiaine vai onko kotitalous soveltavana valinnaisena, joka yhdistelee eri oppiaineita. Vuosiviikkotuntiresurssien kohdalla oppilaitokset käyttävät mielellään mahdollisuutta jakaa opetuksen määrää jopa puolikkaiksi tunneiksi. Tämä mahdollistaa joustavamman tuntikehyksen oppilaitoksiin ja toimivamman toteutuksen taide- ja taitoaineisiin. Yksi vuosiviikkotunti koetaan usein liian lyhyenä aikana taide- ja taitoaineille, joka turhaan tuottaa kiirettä oppitunteihin. Kiireellä onkin todettu olevan oppimiseen negatiivisia vaikutuksia ja se on erillisenä mainintana perusopetuksen opetussuunnitelmassa kotitalousopetuksen kohdalla.

Luokanopettaja vai aineenopettaja?

Tämän tutkielman mukaan kotitaloutta opettavien kelpoisuus alakouluissa jakaantuu lähes puoliksi luokanopettajien (47,3%) ja aineenopettajien (40,7%) välillä (kuvio 2). Opettajan kelpoisuuden kysymys on mielenkiintoinen. Luokanopettajat voivat opettaa kotitaloutta vuosiluokilla 1-6, mutta silti useissa oppilaitoksissa mainitaan ongelmaksi pätevän opettajan puuttuminen tai korostetaan opettajan ammattitaidon merkitystä kotitalouden opetukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että kotitalous on oppiaineena laaja hallittava kokonaisuus, jota ilman koulutusta on lähes mahdoton opettaa, mikäli tavoitteena on muutakin kuin harrastuneisuus (Palojoki & Rantamäki, 2017). Mikäli halutaan tavoitteellista, oppiainerajoja ylittävää ja arjen hallinnan taitoja kehittävää kotitalousopetusta, tulee sen luonne ja monimuotoisuus ymmärtää kokonaisuudessaan (Taar & Vänt, 2017). Näin opetuksesta tulee rikkaampaa, jossa opetusmateriaalit eivät ole ainoa tukipilari, vaan toimivat opetuksen tukena. Tässä tutkielmassa kävi ilmi, että kun tarkastellaan kelpoisuutta ala- ja yhtenäiskoulujen välillä, alakouluissa kotitalousopetusta antaa useimmiten luokanopettaja (71,9%) ja yhtenäiskouluissa vuosiluokille 1-6 kotitalouden aineenopettaja (50,4%). Tutkielman tulosten perusteella voisi ajatella, että opettajat ovat halukkaita lisäkoulutukseen ja ammattitaidon syventämiseen, jota tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa siinä muodossa kuin sitä tarvittaisiin.

Kotitalousopetuksen tulevaisuus alakouluissa

Tämä tutkielma osoittaa, että perusopetuksen opetussuunnitelman termit ja määritelmät eivät ole yksinkertaisia ja ne mahdollistavat monenlaiset toteutukset ja tulkinnat oppilaitoksissa valinnaisten oppiaineiden, tuntisuunnittelun ja vuosiviikkotuntien jaossa. Tuloksia tarkastellessa tulee muistaa, että uusi opetussuunnitelma on tuonut mukanaan paljon muitakin muutoksia, eikä kaikkeen ole vielä ehditty perehtyä ensimmäisten lukukausien aikana. On tärkeää, että kotitalouden opetuksen toteuttaminen alakouluissa on vapaaehtoista, eikä sitä pakoteta toteuttamaan sopimattomissa tiloissa liian niukoilla resursseilla. Kaikki kotitalouden aineenopettajat eivät halua varmasti opettaa alakoulussa, mutta niille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään pedagogiikkaa, tulisi olla siihen mahdollisuus.

Oppiaineiden väliset kamppailut tuntijaossa tulevat merkittävästi vaikuttamaan oppilaitosten oppituntien tarjontaan ja painetta koetaan jo nyt alakouluissa mahduttaa opetusta tuntikehykseen. Rehtoreiden tulisi kannustaa alakoulujen opettajakuntaa kokeilemaan kotitaloudenopetusta alakoulujen puolella eri variaatioin, sillä kotitalous on taide- ja taitoaine, joka lisännee oppimismotivaatiota, antaa lukuisia mahdollisuuksia ilmiöpohjaiseen opetukseen, tukee oppiaineiden välistä yhteistyötä ja täten oppijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oppilaitosten kiireen ei pitäisi olla syy jättää kokeilematta uusia mahdollisuuksia ja vanhanaikaiset oppiainerajat mieltävää opetusta pitäisi elävöittää. Laadukas opetus edellyttää kuitenkin aineen sisällöt hallitsevaa opettajakuntaa sekä täydennyskoulutusta.

Lähivuodet määrittävät, mitä kotitalousopetuksen kentällä tapahtuu. Erään oppilaitoksen kommentti on tästä hyvä esimerkki: ”Kotitalouden opettamisesta ei ole keskusteltu lainkaan kouluillamme. Tämä kysely toimi nyt ikään kuin herätyskellona”. Reagoivatko yliopistot, Opetushallitus, kunnat, oppilaitokset ja opettajat nyt käsillä olevaan mahdollisuuteen? Mikäli vuosiluokkien 1-6 kotitalousopetuksen järjestämisen mahdollisuuksia ei selkeytetä eikä pedagogisia ratkaisuja kehitetä tutkimukseen perustuen, on sen tulevaisuus vaarassa. Tuleeko kotitalousopetus jäädäkseen alakoulun puolelle vai pyyhkiytyykö se pois seuraavan perusopetuksen opetussuunnitelman myötä?


Kaisa Leino & Hille Janhonen-Abruquah

Lähteet:

Leino, K. (2018). Katsaus kotitalousopetuksen nykytilanteeseen vuosiluokilla 1-6. Kotitaloustieteen Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235737

Palojoki, P. & Rantamäki, A. (2017). Selvitys sivistysvaliokunnan pyyntöön kotitalousopetuksen resursseista. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-117453.pdf

Taar, J. & Vänt, T. (2017) Estonian multi-subject teacher’s competence and experiences. International Journal of Home Economics, 10 (2), 99–108. https://www.ifhe.org/fileadmin/user_upload/IFHE/IFHE_IJHE/IJHE_V10_I2_2017.pdf

Kuvio 1. Kotitalousopetuksen toteutuksen vaihtoehdot vuosiluokilla 1-6. (n =1040)

 

Kuvio 2. Kotitaloutta opettavien opettajien kelpoisuuden jakaantuminen (n=198)

Jaa somessa.

Jätä vastaus