KESY1 – Keskustelu symbolein kuvallinen apuväline koulun keskusteluihin

0

Ovatko oppilaan kehitys- ja arviointikeskustelut aikuisten juttutuokioita?
Haluatko vahvistaa lapsen näkökulmaa moniammatillisessa keskustelussa?
Onko ryhmässäsi oppilas joka ei juurikaan puhu?
Haluatko kartoittaa lasten erityispiirteitä, vahvuuksia ja tuen tarpeita?
Tapaatko lapsia ja huoltajia, joille Suomen kieli on haasteellista?
Huolestuttaako jokin asia, mutta et tiedä miten sen ottaisi puheeksi lapsen kanssa?
Aiheuttavatko tunteisiin tai itseohjautuvuuteen, keskittymiseen ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät piirteet hankalia tilanteita oppitunneilla?
Haluatko kartoittaa luokan ilmapiiriin ja työrauhaan vaikuttavia tekijöitä lasten kanssa?

Miten lapsella menee?

Viime aikoina huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista on noussut esiin sekä yksittäisten tapahtumien että tutkimusten kautta. On saatu tietoa mm. koululaisten psyykkisestä hyvinvoinnista, yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, tunnetaidoista, oppimistuloksista sekä lapsiperheiden elinolosuhteista. Tutkimustulokset ovat herättäneet keskustelua yhteiskunnan tukirakenteiden toimivuudesta ja varhaisen puuttumisen tarpeesta. Koulun, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden resurssit eivät kaikilta osin näytä riittävän turvaverkon ylläpitämiseen.

Uusi opetussuunnitelma painottaa lapsen ja hänen perheensä osallisuutta koulun arjessa. Koulun keskustelut ovat juuri niitä tilanteita, joissa suunnitellaan oppilaan koulunkäyntiä ja mahdollistetaan erityispiirteiden huomioiminen. Usein kuitenkin pääasiassa aikuiset puhuvat. Tällöin oppilaan oma tarpeiden, mielipiteiden ja kokemusten ilmaisu jää hänen kielellisen kykynsä varaan ja tärkeä tieto saattaa jäädä kertomatta, vahvuus huomioimatta tai tuki järjestämättä. KESY- materiaali ja toimintamalli on kehitetty yhdenvertaisuuden tueksi niihin koulun keskusteluihin, joissa oppilas on mukana.

Mikä KESY on?

Kuva 1: Kokeiluvaiheen pelialusta

KESY – Keskustelu symbolein- materiaali on syntynyt koulun arjessa arvioinnin ja oppilashuollon tarpeisiin. Se on pelimuotoon muokattu kommunikaatioväline, jonka kuvat ja tunnehymiöt on nopea napata käyttöön. Sijoittamalla kortteja alustalle lapsi voi kertoa ja näyttää miten hänellä menee riippumatta siitä millainen on hänen kykynsä sanallistaa asioita.

Pelitilanteessa lapsi valitsee miten hän sijoittaa kortit, mitä puhekupliin kirjoitetaan keskustelun lopuksi ja miten syntynyt KESY- taulu dokumentoidaan. Siitä otetaan yleensä valokuva. Tavoitteena on luoda lapselle turvallinen tila ja sanoittamisen oheen visuaalinen väline ilmaista asioitaan. Materiaali sisältää tunnehymiöitä sekä kuvia, jotka liittyvät opiskeluun ja oppiaineisiin, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan, ihmisiin, ympäristöihin ja arjen taitoihin.

KESY soveltuu apuvälineeksi esim. kehitys-, arviointi-, HOJKS- ja HOPS- keskusteluihin. Kuvavalikoimassa on huomioitu näiden keskustelujen aihepiirit. Kuvat ja lapsen osallistumista tukeva toimintamalli auttavat toteuttamaan lapsilähtöistä keskustelua, jossa on tilaa sekä huolipuheelle että vahvuuksien löytämiselle. Lopuksi puhekupliin voidaan kirjoittaa lukuvuoden yksilölliset tavoitteet, vahvuudet tai muita tärkeitä asioita, jotka tulevat pelissä esille.

Huomiota ja huolenpitoa

Parhaimmillaan KESY toimii kurkistusikkunana lapsen kokemusmaailmaan, havaintovälineenä oppilashuoltoon sekä kuvamateriaalina tunnetaitojen harjoitteluun. KESY:n kanssa voidaan luoda huolenpidon polkua, jossa lapsen kanssa käsitellään hänen elämänpiirinsä asioita hänelle sopivalla tavalla, konkreetisti ja ratkaisukeskeisesti. Käytännössä tämä toteutuu siten, että mikäli lapsi sijoittaa useita kortteja synkkään pilveen, kyseisiin asioihin mietitään heti ratkaisuja ja hänelle tarjotaan mahdollisuutta tulla juttelemaan uudestaan huolistaan. Tarvittaessa ollaan yhteydessä huoltajiin ja oppilashuollon henkilöstöön. Tärkeää on kuitenkin säilyttää lapsen luottamus ja suunnitella ratkaisuja yhdessä hänen kanssaan.

KESY pyrkii luotaamaan useita kommunikaatiotasoja ja auttaa ilmaisemaan myös asioita joita on vaikea sanoittaa: ”Oon tottunut olemaan surussa niin, tiedän miten siinä ollaan. Jos tuntuu raskaalta niin alan piirteleen tai sanon äitille.” Lapselle merkitykselliset asiat aukenevat kuvien, hymiöiden ja juttelun kautta: ”Mä opin parhaiten ryhmätyössä, toivon että ope huomioisi sen.” ”Mun elämässä on paljon aurinkoa”. Myös huolipuhe ja tuen tarpeet tulevat esiin: ”Mulla on ADHD ja toivon, että aikuiset ymmärtäisi, että mun on siksi välillä vaikea keskittyä.”

Nähty, kuultu, osallinen

KESY- materiaalin toimivuutta selvitetään myös tieteellisen tutkimuksen keinoin. Lapsen, huoltajan ja opettajan keskustelutuokio on kohteena Anu Uusikylän ”Nähty, kuultu, osallinen”- väitöskirjan artikkelissa, jota hän työstää Sari Haapakankaan kanssa. Tutkimuksessa on tullut esiin materiaalin monitasoisuus. Kuvien ja hymiöiden avulla lapsen elämänpiiri ja hänen kokemusmaailmansa jäsentyvät näkyviin. Jopa piilossa olleet erityispiirteet, vahvuudet ja mahdollinen tuen tarve paikallistuvat. Lapsen sijoitellessa kortteja alustalle hän voi kertoa itsestään ja samalla aikuiset hyväksyvät hänen mielipiteensä asioista. Pelin avulla lapsi on aidosti keskiössä ja vie kuvien sijoitteluillaan keskustelua eteenpäin.

Affektiivisen pedagogiikan käsittein tarkasteltuna juttutuokio on humaanien ja materiaalisten tekijöiden, toimijuuksien ja kontekstien sommitelma. Hymiöt auttavat tunnistamaan ja nimeämään lapselle tärkeitä tunteita, jopa voimakkaasti affektisia kehoon varastoituneita muistoja ja mielikuvia. Tuokion ajatellaan olevan yhteisesti luotu mikrotapahtuma, jonka virtauksissa voi syntyä tilaa potentiaaleille ja lapselle merkityksellisten asioiden esiintulolle.

Tutustu, tunnista, tue

KESY on tällä hetkellä kehitysprosessinsa viime metreillä. Ydintiimissä ovat olleet toiminta-alueittaiseen opiskeluun perehtynyt kuntoutussuunnittelija Mari Jokitalo- Trebs, yleisopetuksen luokanopettaja Anu Uusikylä sekä erityiskasvatuksen asiantuntija Sari Haapakangas. Materiaalia ovat kokeilleet ja kommentoineet joukko opettajia, oppilaita ja oppilashuollon ammattilaisia: psykologeja, terveydenhoitajia, kuraattoreita ja toimintaterapeutteja. Toimintamallin taustalla vaikuttavat myönteinen tunnistaminen sekä positiivinen ja affektiivinen pedagogiikka. Myönteisen tunnistamisen mukaan KESY- tuokiossa tutustumisen kautta tunnistetaan lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeita. Leppoisassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä syntyy turvallinen tila, jossa uskaltaa olla oma itsensä.

Suomen Vanhempainliiton, Martinniemen koulun (Oulu) ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Ruskiksen toimipisteen (Helsinki) yhteinen tuotos on tulossa julkaisuun ennen syksyä Valterin verkkokauppaan maksullisena korttiversiona ja maksuttomana pdf-tulosteena. Materiaalia on kokeiltu satojen alakoulun oppilaiden kanssa ja pienimuotoisesti yläkoulussa. KESY- materiaalin sovellus on laajenemassa myös varhaiskasvatukseen ja keskiasteelle. Tablet-version ensimmäinen tuotos löytyy Play- kaupasta nimellä KESY- Kehityskeskustelu symbolein. Kokeilu on osoittanut, että koulujen ammattilaiset näkevät tällaisen kommunikaatiota tukevan materiaalin erittäin tarpeellisena ja mikä tärkeintä, lapset tykkäävät pelata Kettu-peliä.

Lisätietoja voi kysellä tekijöiltä
anu.uusikyla@eduouka.fi
Sari.haapakangas@vanhempainliitto.fi
Mari.jokitalo-trebs@valteri.fi

Teksti: Anu Uusikylä

KESY:n PIKAOHJE

A. MIKÄ KESY ON?
*Kuvamateriaali ja toimintamalli lapsilähtöiseen keskusteluun
*Mahdollisuus kommunikaatioon jossa verbaalisuus ei ole pääosassa
*Kurkistusikkuna lapsen kokemusmaailmaan sekä lapsiryhmän tapahtumiin
*Lapsen äänen vahvistuminen osana päätöksentekoa esim. HOJKS- tai HOPS-, kehitys-, arviointi- tai kuntoutuskeskusteluissa, joissa lapsi on mukana
*Havaintoväline varhaiseen puuttumiseen, osa oppilashuoltoa
*Koulun keskustelujen aihepiirit kuvina: opetussuunnitelma-, toimintakyky- ja toiminta-alueittaisen opetuksen käsitteet yhdessä
*Taustalla myönteinen tunnistaminen, affektiivinen ja positiivinen pedagogiikka

B. MIKSI KESY:ä TARVITAAN?
OPS kehottaa huomioimaan lapsikeskeisyyden koulun keskusteluissa
Tuetaan kommunikaatiota, mikä lisää yhdenvertaisuutta
Vahvistetaan lapsen nähdyksi, kuulluksi ja osalliseksi tulemista
Kartoitetaan näkyviä ja piilossa olevia kykyjä, erityispiirteitä ja haasteita
Tuetaan kodin ja koulun sekä moniammatillisten toimijoiden yhteistyötä
Löydetään yksilölliset tavoitteet ja vahvuudet sekä tuen tarpeet
Arvioidaan ja suunnitellaan keskustellen ja vuorovaikutteisesti
Hyväksytään lapsen kokemus itsestään ja vuorovaikutussuhteistaan

C. MITEN KESY- KESKUSTELU ETENEE?
1. Opettaja kertoo KESY:n idean ja kysyy, haluaako lapsi sen mukaan keskusteluun.
2. Lapsi sijoittaa kuvakortteja alustalle, pääosa lapsella, aikuiset kannustavat.
3. Lapsi sijoittaa tunnehymiöitä ja lisäkortteja sekä tyhjiä kortteja, jutellaan asioista.
4. Mietitään yhdessä esille tulleita asioita sekä kirjataan tärkeät asiat puhekupliin, kuten esim. vahvuudet, mielipiteet, tavoitteet, tuen tarve ja käytännön toimet
5. Kesy- taulusta otetaan valokuva ja se tallennetaan. Lapsi päättää kenelle näyttää kuvan ja puhekuplat.

*Tabletilla siirrellään kuvia hymiöiden iloinen, tavallinen, surullinen kohdalle. Sen jälkeen syntynyt kokonaisuus tallennetaan, tulostetaan ja 3-5 osat tehdään manuaalisesti.

Jaa somessa.

Jätä vastaus