Kotitaloudella on avaimet maailman pelastamiseen

0

Kotitalousopettajien liitto on tehnyt kunniakasta työtä kotitaloustietouden ja -opetuksen eteen jo sata vuotta. Kotitalousopetus on kiinteä osa peruskoulua, mutta tämän lisäksi kotitalousopettajia toimii myös muilla koulutusasteilla sekä esimerkiksi teollisuuden ja neuvonnan parissa. Meillä on siis vaikutusmahdollisuuksia hyvin monenlaiseen toimintaan.

Ilmastonmuutosta pidetään tällä hetkellä ihmiskunnan tulevaisuuden ja olemassaolon kannalta suurimpana uhkana. Helsingin Sanomat uutisoi taannoin, että suomalaisten ilmastotietämyksessä on huolestuttavan suuria aukkoja. Vaikeuksia on esimerkiksi arvioida autoilusta, asumisesta ja energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä. (HS 19.9.2018.)

Globaalivastuun toimikunta on liiton historiassa verrattain nuori toimikunta, tällä nimellä meillä on ollut toimintaa vasta noin vuoden verran. Ennen nimenvaihdosta toimikunta tunnettiin Kansainvälisyystoimikuntana. Uusien toimikuntalaisten myötä kiinnostuksen keskiöön nousi vastuullisuus ja syntyi tarve muuttaa toimikunnan nimi vastaamaan tätä fokusta. Niinpä kansainvälisistä asioista vastataan jatkossa globaalivastuun näkökulmasta. Keskitymme erityisesti kotikansainvälisyyteen ja haluamme lisätä opettajien tietoutta kansainvälisistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä siitä, miten nämä teemat, esimerkiksi ilmastonmuutos, voidaan huomioida omassa työssä. Osallistumme myös yhteiskunnalliseen keskusteluun liiton edustajana. Uskomme vahvasti, että kotitalousopettajilla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ihmiset tiedostavat ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyden sekä oman potentiaalinsa tässä tehtävässä.

Puhutaan ilmastonmuutoksesta

Meidän on opettajina uskallettava puhua haasteista, tiedettävä kuinka niihin tulisi tarttua sekä osattava tarjota erilaisia kestäviä ratkaisuja. Ihminen on luontaisesti haluton luopumaan jo saavutetuista eduista, ja erilaisia etuja meille länsimaalaisille on kiistatta kertynyt. Olemme ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta siinä pisteessä, että joudumme hyvin kriittisesti tarkastelemaan omia elintapojamme ja olemaan valmiita muuttamaan niitä ilmastoystävällisemmiksi.

Esimerkkinä tällaisesta edusta nostamme tässä lihansyönnin. Lihaa kulutetaan erityisesti länsimaissa runsaasti. Lihantuotanto on kuitenkin monella tapaa ilmaston kannalta haasteellista. Ruokavaliotaan ei tarvitse kenenkään muuttaa vegaaniseksi, mutta kasvisruokaa tulisi ehdottomasti suosia. Lihaa tulisi olla lautasellamme vain satunnaisesti. Näin on mahdollista myös maksaa raaka-aineesta reilu hinta sekä varmistaa, että syöty liha on tuotettu vastuullisesti ja sen alkuperä tunnetaan. Sama periaate, vähemmän ja laadukkaampaa, pätee laajasti kotitalouksien muihinkin kulutustottumuksiin. On tärkeää kasvattaa nuoria kriittisiksi kuluttajiksi, jotka ovat kiinnostuneita niin ruokansa kuin esimerkiksi vaatteidensa alkuperästä ja niiden tuottamiseen liittyvistä epäkohdista. Tekemällä näkyväksi kaiken toiminnan laajemmat vaikutukset, voimme kasvattaa nuorista tiedostavia ja kestäviä valintoja tekeviä nuoria. Ainakin meidän on yritettävä!

Me opettajat osaamme jo valtavasti ilmastonmuutoksen ehkäisyyn tähtääviä taitoja. Meidän tulee nyt alkaa tehdä näitä taitoja näkyväksi. Me olemme ilmastoystävällisten elintapojen pioneereja, ja olemme puhuneet ympäristöystävällisistä ja vastuullisista valinnoista arjessa jo sata vuotta. Haastamme kaikki opettajat nyt pohtimaan, millä tavalla teemme ilmastonmuutoksen ja sen torjumisen näkyväksi työssämme.

Teksti: Sallaroosa Häme ja Kotitalousopettajien liiton Globaalivastuun toimikunta

Jaa somessa.

Jätä vastaus