Kotitalousopettaja tasa-arvon edistäjänä

0

Moninaistuva maailma haastaa koulun ja edellyttää opetuksen kehittämistä. Kolmivuotisessa HEED-tutkimushankkeessa tarkastellaan kotitalousopetusta kulttuurisen moninaisuuden ja sukupuoleen liittyvän ajattelun näkökulmasta. Kotitalousopetuksen moninaisuutta tarkastellaan sekä osana valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelmaa että kotitalousopettajan koulutusta.

Koulun toimintakulttuuri muuttuu

Uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) tavoitteena on luoda paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tästä syystä opetuksen sisältöä, pedagogisia ratkaisuja ja koko perusopetuksen toimintakulttuuria pitää pohtia uudelleen. Koko koulun tulisikin toimia nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta, vahvistaa oppilaan minuutta sekä luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan.

Uudistuksella halutaan vähentää eriarvoisuutta, tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja identiteettiä sekä edistää vuorovaikutteista ja toisia kunnioittavaa toimintatapaa. Toimintakulttuuri määritellään historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuvana tapana toimia, jota muovaavat johtamisrakenteet ja -käytännöt, henkilöstön ammattitaito sekä käytettävissä olevat tilat, välineet ja materiaalit. Näiden periaatteiden toteuttaminen vaatii paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioimista, yhteistyötä kotien ja koulun lähiympäristön kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

Kotitalousopetus ja moninaisuus -hankkeessa (HEED) on perusopetuksen osalta tavoitteena tarkastella kotitalouden oppimistulosten arvioinnin (Venäläinen 2015) havaintoja kulttuurisen moninaisuuden ja sukupuolen näkökulmasta sekä tuoda esiin millaisia haasteita ja mahdollisuuksia peruskoulun uusi opetussuunnitelma tuo erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointiin kotitalousopetuksessa. Oppimistulosten arvioinnista käy ilmi, että sukupuoli on merkittävä tekijä oppimistulosten kannalta. Tyttöjen kirjallisen ja näyttökokeen osaaminen oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien. Lisäksi kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvilla oppilailla osaaminen oli huomattavasti heikompaa. HEED-hankkeessa pyritäänkin tutkimuksen avulla selittämään edellä mainittujen ryhmien osaamiseroja kotitaloudessa sekä luomaan pedagogisia keinoja kaventaa eroja näiden ryhmien välillä.

POPS (2014) näkee kotikansainvälisyyden tärkeänä voimavarana oppivassa yhteisössä. Yksilöiden ja ryhmien välistä kunnioitusta ja ymmärrystä pyritään lisäämään arvostamalla maan kulttuuriperintöä, kansalliskieliä sekä ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Oppilaita kannustetaan suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. HEED-hankkeessa pohditaan, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, opetusmenetelmillä, osallistamiskeinoilla ja yhteistyömuodoilla tätä moninaisuutta tuetaan kotitalousopetuksessa.

Moninaisuustaidot osana ammattitaitoa

Kotitalousopettajan koulutuksessa toteutetaan opintojaksoja, joissa keskitytään kotitalouden mahdollisuuksiin edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Aiemmin valinnaisista sukupuoleen ja monikulttuurisuuteen keskittyvistä kursseista on rakennettu kaikille maisterivaiheen opiskelijoille yhteinen kurssi ‘Kotitalous moniarvoisessa yhteiskunnassa’. Kurssilla pohditaan kotitaloudellisen asiantuntemuksen mahdollisuuksia moninaistuvassa koulussa ja yhteiskunnassa. Kotitalousopetuksen vahva yhteys oppijoiden arkitodellisuuksiin mahdollistaa arjen moninaisuuden tarkastelun. Perjeenjäsenten roolit ja kotien käytännöt sekä luokan vuorovaikutus herättävät luontevasti keskustelua sukupuolesta. Yksilön, perheen ja yhteiskunnan tasojen samanaikainen tarkastelu auttaa hahmottamaan yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksen yksilöihin.

HEED-hankkeessa tarkennetaan sitä, millaisia moninaisuustaitoja kotitalousopettajat tarvitsevat ja miten niiden oppimista voidaan tukea. Kokemukset kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta, itsensä asettaminen vähemmistön asemaan, eriarvoisuuksien tunnistaminen ja erilaisten näkemysten kriittinen tarkastelu ovat syventäneet kotitalousopettajaopiskelijoiden oppimista. Itsensä altistaminen uudelle on ollut antoisa oppimisen lähtökohta. Viime kevään kurssilla opiskelijat toteuttivat mm. leivontatuokion vastaanottokeskuksessa asuvien turvapaikanhakijoiden kanssa, keskustelivat tyttöjen partioryhmän kanssa sukupuolirooleista, seurasivat kuuroa opiskelijaa kokkiopinnoissa ja havainnoivat Pietarin suomalaisen koulun monikielistä ympäristöä. Näitä kokemuksia yhdessä pohtimalla ja teoriaan peilaamalla on voitu tarkastella moninaisia toimintaympäristöjä ja niissä tarvittavia pedagogisia taitoja. Taitojen kehittäminen nähdään oman toiminnan ja asenteiden tiedostamisesta lähtevänä prosessina, jota työssä saatavat kokemukset ja kollegiaalinen keskustelu tukevat. Moninaisuustaidot eivät kartu pelkästään lukemalla vaan kokemalla, tekemällä ja pohtimalla. Niiden kehittämistä voidaan kuvata Sisyfoksen kiven vierityksenä kohti vuoren huippua. Välillä tullaan alas, mutta epäonnistumisista on tärkeä oppia. HEED-hankkeen blogissa julkaistaankin opiskelijoiden projekteiden keskeisiä oivalluksia, joista toivomme olevan iloa kaikkien kotitalousopettajien työhön.

Kulttuurisesti responsiivinen opetus

Moninaisuustaitojen kehittymistä voidaan tarkastella esimerkiksi kulttuurisesti responsiivisen opetuksen näkökulmasta. Geneva Gayn määrittelemää kulttuurisesti responsiivista opetusta voidaan kuvata sanoilla merkityksellinen, kokonaisvaltainen, moniulotteinen, voimaannuttava, vapauttava ja uudistava. Tämä näkyy niin opettajan asenteissa kuin arvoissakin. Opetusta, kasvatusta ja koulutusta tulee aina tarkastella sosiopoliittisessa kontekstissaan. Opetuksessa ei pelkästään huomioida oppijoiden moninaisuutta vaan se on oppimisen voimavara. Eri kulttuurien yhteydessä nostetaan usein esille kliseinen käsite ”rikkaus”. Vähemmälle huomiolle jää usein monikulttuurisuuteen liittyviä ikäviä asioita kuten eriarvoisuus, alistaminen ja epäoikeudenmukaisuus. Näiden käsitteleminen avoimesti koetaan vaikeaksi, koska sen pelätään johtavan kiistoihin. Kulttuurisesti responsiivinen opetus lähtee kuitenkin ajatuksesta, että erot ja erilaisuudet kuuluvat opetukseen ja niiden huomioiminen tilanteeseen sopivalla ja järkevällä tavalla on oppimisen kannalta välttämätöntä.

Opettajan kulttuurisesti responsiivinen asiantuntijuus ei synny hetkessä vaan opettajan pitkän kokemuksen ja oman kiinnostuksen myötä. HEED-hankkeen eri vaiheissa kotitalousopettajaksi opiskelijat saavat ideoida, mitä kulttuurinen responsiivisuus konkreettisesti tarkoittaa kotitalousopetuksessa. He esimerkiksi ehdottivat, että työtehtävät jaetaan taitotaso huomioiden, mutta kuitenkin niin, että työ on kaikille haastavaa eikä taidoiltaan heikoimmille anneta aina helpoimpia tehtäviä. Ongelmien esiintyessä “nostetaan kissa pöydälle”. Rohkeasti. Opiskelijat pohtivat myös, että kulttuurien responsiivisuus vaatii opettajalta aitoa kiinnostusta tutustua omiin oppilaisiin sekä oppilaiden ajatusten ja kokemusten todellista kuuntelemista. Tällä tavoin voidaan välttää stereotyyppisten toiminta- ja ajatusmallien uusintaminen opetuksessa.

Kotitalousopetus on suomalaisessa koulussa luonteva oppiaine käsitellä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. Oppitunnit ovat monelle uudenlainen oppimisen paikka, jossa voidaan neuvotella, tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja jakaa töitä. Aina ei voi eikä pidäkään työskennellä vain ”parhaiden kavereiden” kanssa. Kotitalousopettajan suunnittelemat moninaisuuden huomioivat oppimistehtävät ja niiden avulla saatu käytännöllinen tasa-arvokasvatus antavat oppilaille välineitä kohdata tasa-arvohaasteita myös kodin ja koulun ulkopuolella.

Teksti:
Hille Janhonen-Abruquah, Hanna Posti-Ahokas, Salla Venäläinen ja Päivi Palojoki

Artikkelin lähteet ovat saatavissa HEED-hankkeen blogista
http://blogs.helsinki.fi/heedproject/

HEED –hanketta voi seurata myös Facebook –sivun kautta:
https://www.facebook.com/heedresearchproject/

Moninaisuus (engl. Diversity)

Moninaisuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisia ominaisuuksia, jotka saavat merkityksensä vuorovaikutuksessa toisten ihmisen ja/tai erilaisten rakenteiden kanssa.
Keskeisiä näkökulmia ovat esimerkiksi sukupuoli ja seksuaalisuus, kansallisuus ja etnisyys, yhteiskuntaluokka, ikä, katsomukset tai fyysiset ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia tarkastellaan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, kulttuurienvälisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Erilaisuudet eivät ole keskenään samanarvoisia, vaan niistä toiset jättävät yksilön joukon ulkopuolelle, kun taas toiset piirteet ovat yksilön etuoikeuksia. Monet erilaisuudet ovat rakenteiden tuottamia.
Moninaisuus on inhimillisen vuorovaikutuksen voimavara. Se myös pakottaa muuttamaan totuttua toimintaa. Kotitalousopettajan moninaisuustaidot muodostuvat moninaisuuden tunnistamisesta ja eriarvoisuutta aktiivisesti vähentävästä toiminnasta.

Jaa somessa.

Jätä vastaus