Kouluilla on keskeinen rooli nuorten talousosaamisen edistämisessä

0

Talousosaaminen ja oman talouden hallinta ovat jokaisen tarvitsemia perustaitoja, joiden merkitys on nykyisessä kulutusyhteiskunnassa korostunut. Kuluttaminen muuttuu koko ajan näkymättömämpään suuntaan. Jatkuvasti syntyy uusia keinoja, joilla maksutapahtumasta tehdään nopeampi ja vaivattomampi, jotta kulutuspäätöksen tekeminen olisi mahdollisimman helppoa. Kun maksutapamahdollisuudet lisääntyvät ja perustuvat monesti siihen, että varsinainen maksaminen tapahtuu vasta myöhemmin, tulisi omasta rahatilanteesta ja maksukyvystä olla entistä valveutuneemmin perillä. Talousosaaminen tulisi nähdä kansalaistaitona, joka on oleellinen osa koko elämänhallintaa. Jos oman taloudenhallinnan kanssa on ongelmia, sen haittavaikutukset heijastuvat yleensä myös muihin elämän osa-alueisiin.

Ylivelkaantuminen on vakava ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähes 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Määrä on kasvanut jatkuvasti jo yli kymmenen vuoden ajan. Suurin haaste on 25–34-vuotiaiden kohdalla, joista 13 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.

Maksuhäiriömerkinnät ja etenkin pikavipit ovat viime aikoina olleet näkyvästi esillä mediassa. Myös valtiojohdossa on herätty ongelman edessä. Pikavippiyhtiöiden toimintaa pyritään suitsimaan sääntelyn keinoin ja ylivelkaantumista pyritään ehkäisemään vahvistamalla esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnan resursseja.

Erityisen merkittävässä roolissa ylivelkaantumisen ehkäisyssä ovat koulut. Taloustaitojen opetusta kouluissa onkin uuden opetussuunnitelman myötä lisätty. Nuoret saavat silti valmiutensa talousasioiden käsittelyyn pääosin kotoa. Tämä asettaa nuoret lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla vanhemmilla ei ole samanlaisia valmiuksia opastaa nuorta talousasioissa. Tutkimusten mukaan ylivelkaantuminen on ylisukupolvinen ilmiö. Tämän vuoksi koululla ainoana tahona, joka tavoittaa kaikki ikäluokan nuoret, on ensiarvoisen tärkeä asema nuorten taloustaitojen edistäjänä.

Vuoden 2017 Nuorisobarometri kertoo karua kieltä siitä, että nuoret eivät koe saavansa koulusta tarpeeksi valmiuksia talousasioiden käsittelyyn. Kysymyksessä ”Kuinka paljon koet oppineesi peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa seuraavia asioita?” taloustiedot ja -taidot saivat heikoimman arvosanan 18 kysytyn kategorian joukossa. Vastaajista 4 % koki oppineensa taloustietoja ja -taitoja erittäin paljon ja 27 % paljon. 13 % oli sitä mieltä, että he eivät ole oppineet näitä taitoja lainkaan. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös, ”Kuinka tärkeänä pidät seuraavia taitoja elämässä pärjäämisen kannalta?”. Taloustietoja ja -taitoja piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä 83 % vastaajista. Tarvetta siis selkeästi on, mutta vaikuttaisi siltä, että opetus ei tällä hetkellä pysty vastaamaan näihin tarpeisiin.

Talouskasvatuksesta keskusteltaessa on syytä huomioida talouden eri näkökulmia. Taloudellisen lukutaidon käsitteeseen sisältyy taloudelliset tiedot, käyttäytyminen ja asenteet. Taloutta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti myös esimerkiksi kestävä kulutus huomioiden. Talousopetuksen suunnitteluun olisikin saatava mukaan myös valtavirran taloustiedettä haastavia ja täydentäviä näkemyksiä.

Tärkeää olisi myös, että nuoret oppisivat puhumaan rahasta. Suomessa on raha-asioissa vahva itsepärjäämisen kulttuuri. Ylivelkaantuneille tyypillistä on, että ongelmiin ei haeta apua ajoissa. Tämä johtuu siitä, että epäonnistuminen oman taloudenhallinnan kanssa koetaan niin häpeälliseksi, että siitä ei puhuta kenellekään vaan ongelmat yritetään viimeiseen asti ratkaista itse. Usein tämä johtaa vielä pahempaan ylivelkaantumiseen. Rahasta puhumisen kulttuuria olisi hyvä saada avoimemmaksi ja arkisemmaksi, jolloin myös ylivelkaantumisen stigma voisi hälventyä.

Mun talous -toiminta

Suomen Setlementtiliiton Mun talous -toiminnan päätavoitteina ovat nuorten taloudellisen lukutaidon edistäminen ja talousongelmien ehkäisy. Toiminnan taustalla on viisivuotinen Mun talous -hanke (2013–2017), jossa Setlementtiliiton kumppaniorganisaatioina olivat Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Takuusäätiö. Mun talous -hankkeen aikana rakennettiin noin sadan organisaation Mun talous -verkosto, johon kuuluu nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä, yrityksiä, oppilaitoksia sekä finanssialan ja julkishallinnon toimijoita. Verkoston jäsenten välisellä yhteistyöllä lisätään työn vaikuttavuutta, vältetään toiminnan päällekkäisyyksiä sekä levitetään tietoa ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi yhteistyön avulla saadaan koottua hajallaan oleva tieto, toimintamallit ja käytännöt yhteen.

Puhu rahasta -materiaalit nuorten ja nuoria kohtaavien ammattilaisten tueksi

Mun talous -hankkeen aikana havaittiin, että nuoria työssään kohtaavat ammattilaiset kaipasivat ohjeita ja materiaaleja nuorten ylivelkaantumisen ehkäisyn ja taloudellisen lukutaidon edistämisen tueksi. Toivottiin opasta, joka rohkaisee ottamaan raha-asiat puheeksi, kertoo hyvistä toimintamalleista ja vinkkaa parhaista käytännöistä, palveluista ja materiaaleista. Syyskuussa 2017 julkaistu Puhu rahasta – pieni opas talouden käsittelyyn pyrkii vastaamaan ammattilaisten toiveisiin. Opas on tarkoitettu nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille tueksi ja käsikirjaksi talous- ja velka-asioiden ensiapuun. Oppaassa kannustetaan ammattilaisia ja kasvattajia ottamaan raha-asiat puheeksi lasten ja nuorten kanssa sekä käydään läpi arjen talouden hallintaan kuuluvia asioita. Oppaassa kerrotaan, miten ohjeistaa nuorta velkojen itsenäisessä selvittämisessä, esitellään velkojen järjestelykeinot ja vinkataan hyvistä toimintamalleista. Opas pitää sisällään myös keskeisen talousaiheisen sanaston ja siihen on koottu hyödyllisiä verkkosivustoja, oppaita, laskureita, maksuttomia neuvontapalveluja, pelejä ja muita työkaluja, jotka sopivat niin ammattilaisille kuin nuorille talous- ja velka-asioiden ensiavun tueksi.

Koulujen käyttöön sopiva materiaali on myös Puhu rahasta -tehtäväkirja, joka on suunnattu itsenäistyville nuorille raha-asioiden ja taloudenhallinnan tueksi. Siinä paneudutaan arjen raha-asioihin tehtävien muodossa. Tehtäväkirja on toiminnallinen apuväline, kun omilleen aikova tai jo itsenäisesti asuva nuori haluaa pohtia omaa rahankäyttöään.

Tehtäväkirjassa on käytännön työkaluja rahankäyttöön ja harjoitusten avulla opetellaan muun muassa kuinka tärkeää suunnittelu ja ennakointi ovat oman talouden haltuunotossa. Kirjan tehtävien tarkoitus on innostaa nuorta ottamaan rahatilanteensa haltuun. Motivaation merkitys uusien taitojen harjoittelussa on valtava ja siksi talouskasvatuksessa on tärkeää tukea ja tarvittaessa herätellä nuoren motivaatiota.

Puhu rahasta -juliste rohkaisee nuoria ja ammattilaisia ottamaan raha-asiat puheeksi. Juliste on tarkoitettu kiinnitettäväksi kaikkiin tiloihin, joissa nuoria kohdataan. Juliste sopii mainiosti esimerkiksi koulun seinälle.
Kaikkia Puhu rahasta -materiaaleja voi tilata maksutta. Ne löytyvät myös sähköisessä muodossa Mun talouden verkkosivuilta: muntalous.fi/materiaalit

Teksti:
Kehittämissuunnittelija Ville Kujanpää
Kehittämiskoordinaattori Ella Niini
Mun talous -toiminta, Suomen Setlementtiliitto ry

Jaa somessa.

Jätä vastaus