Läheltä piti – mutta mitäpä tuosta

0

Eihän ketään koulussa nyrkillä lyödä – jos lyödään, niin ei ainakaan opettajaa. Vaikka opettaja ei nyrkiniskuja saisikaan voi ”tomera” lastansa puolustava vanhempi kuvainnollisesti lyödä vasten kasvoja vaatimuksillaan. Saattaapa pahimmassa tapauksessa tarttua käsipuoleen vähän rivakammin.

Välillä on hyvä myös pysähtyä miettimään olisiko omassa työympäristössä parannettavaa. Tutuissa paikoissa vaaroihin tottuu, eikä niitä huomaa ennen kuin vahinko sattuu.

Kotitalousluokan turvallisuudelle olisi hyvä asettaa selkeitä parannustavoitteita. Tapaturmia voidaan välttää järjestelmällisillä ennalta ehkäisevillä toimilla. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös häiriökäyttäytymiseen liittyviin tilanteisiin. Tilanteiden systemaattinen kartoittaminen voi tuntua aikaa vievältä, kun mitään vakavaa ei ole tapahtunut. Kuitenkin, kun kirjaaminen tulee rutiiniksi niin ylimääräistä aikaa kuluu vähän. Ennen kaikkea on kyse valinnoista ja asenteista.

Tapaturmavaara on aina olemassa, jos pelisäännöt kotitalousluokassa eivät ole selvät. Yksiselitteiset ohjeet luovat turvallisen opiskeluympäristön ja oppilaiden riskinotto vähenee. Kieltää ei tarvitse, vaan oppilaita tulee kasvattaa vastuuseen omasta toiminnastaan ja olemisestaan.

Asenteet opettajien ja oppilaiden työturvallisuuteen ovat muuttuneet viime aikoina. Yhä herkemmin kiinnitetään huomiota nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen niin toisia oppilaita kuin myös opettajaakin kohtaan. Leikin varjolla tapahtuvia vahinkoja ei hyväksytä, vaan asioihin puututaan heti. Kaikkien yhdessä toimiminen turvallisuuden eteen luo turvallisen oppimisympäristön.

Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry

Jaa somessa.

Jätä vastaus