Leipäjonojen kasvu on vakava signaali

0

Suomessa ei kenenkään vielä tarvitse nähdä nälkää, vaikka talous on monessa perheessä tiukalla. Lapsiperheille tilanteeseen tuo helpotusta se, että kouluruokailu on Suomessa säilynyt maksuttomana ja tälläkin hetkellä moni koululainen syö päivän ainoan lämpimän ateriansa koulussa. Se, että leipäjonot kasvavat on kuitenkin vakava signaali.

Miksi kotimaisuus on ruoan tuotannossa niin tärkeää? Vastaus on yksinkertainen, meillä tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Suomessa ei käytetä antibiootteja tuotantoeläinten rehussa ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys onnistuu. Ruoan puhtaus tulee olemaan Suomen valttikortti myös tulevaisuudessa, ajatellen kotimaisten elintarvikkeiden vientiä.
Suomessa kiinnitetään huomiota myös eläinten hyvinvointiin. Possu saa pitää saparonsa, broileri saa säilyttää nokkansa ja kanat munia vapaana. Me kuluttajat olemme avainasemassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämisessä. Meillä on mahdollisuus suosia tuotteita, joiden lähtökohta on kotimaisuus ja eettisyys.

Kuluttajien tulisi arvostaa kotimaista ruokaa entistä enemmän. Olemme etuoikeutetussa asemassa, koska meillä on maailman puhtaimpiin lukeutuva kotimainen ruoka ja toimiva elintarviketuotanto. Omilla ostopäätöksillämme voimme tukea tai olla tukematta kotimaista tuotantoa. Suomessa julkisissa hankinnoissa on alettu lisätä kotimaisuutta. Kotimaista lähiruokaa syödään lisääntyvässä määrin kouluissa ja virastoissa. Tämä on oikea linja, joka hyödyttää kaikkia.

Kun olin lapsi, meillä oli navetassa lehmiä, kanoja, vasikoita, sikoja, sonni, hevonen ja jopa kalkkunoita. Se oli ihanaa aikaa, koska rakastan eläimiä. Oli aina kova paikka, kun karja-auto ajoi pihaamme ja vei jonkun rakkaan eläinystävän pois. Pöydässä oli aina kotitilan tuotteita. Äiti leipoi usein ja kaupasta ostettiin vain perusasioita. Kun tulin koulusta kotiin, söin usein viisikin kananmunaa, paistettuna tai keitettynä. Pelloilta, metsistä ja puutarhasta kerätty sato otettiin aina talteen. Maaseudulla kasvaessani minulle syntyi vahva perusta terveellisen elämäntavan harjoittamiseen. Ns. roskaruokaa ei juurikaan ollut tuolloin tarjolla.

Nuoria tulisi nykyään totuttaa enemmän esimerkiksi kotimaisiin juureksiin ja ylipäätänsä peruselintarvikkeisiin. Jos pienestä pitäen ei ole tottunut niiden makuun, voi olla hankalaa pitää niistä aikuisiällä. Liian usein ostoskärryjen näkee täyttyvän makeista juotavista, pikaruoasta ja perunalastuista.

En halua ryhtyä sormi pystyssä moralisoimaan kansalaisten ruokailutottumuksia. Kaikilla on vapaus tehdä oma valintansa tässäkin asiassa. Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että helpointa on pitää paino kurissa ja silti tasapainossa, kun herkuttelee sopivin välein ja ottaa säännöllisen liikunnan mukaan. Kun kurinalaisuutta ja sallivuutta oppii soveltamaan sopivassa suhteessa, niin dieetit voi heittää romukoppaan! Piste.

Ritva ”Kike” Elomaa
Kansanedustaja

Jaa somessa.

Jätä vastaus