Mailis Kortteinen 1921 – 2014

0

Mailis Kortteisen pitkä ura kotitalousopetuksen veteraanina, kouluttajana ja kasvattajana 33 vuoden ajan on päättynyt. Mailis kuoli 16. 9., lähes 94 vuoden ikäisenä, Helsingissä.
Mailis Kortteinen, os.Pohjankoski, syntyi 22.11.1921 Padasjoella. Kotitalousopettajaksi hän valmistui sodan keskellä 1944 ja täydensi opettajuuttaan nuorisotyönjohtajakurssilla ja kasvatusopin approbaturilla 1945 sekä kansakoulun opettajan tutkinnolla 1946.
Mailis eli nuoruutensa sodan keskellä. Asia, jota emme useinkaan muista, tuolloin myös nuoret ja naiset osallistuivat osaltaan maan puolustukseen. Mailis toimi vuosina 1939 – 1944 säähavaintolottana Mikkelissä ja Viipurissa ja valmiina talousopettaja Naisten Työpalveluleirillä 1944.
Uransa opettajana Mailis aloitti kansakoulun opettajien kotitalousopettajana Heinolan seminaarissa sekä Helsingin va. Opettajakorkeakoulussa.
Työjakso Työtehoseurassa neuvojana ja käytäntöjen tutkijana 1948 – 49 innoitti myös ilmiöiden perusteellisempaan pohdintaan. Kodin teknologian ja kemian akateeminen tietotaito oli tuolloin hankittava ulkomailta, koska Suomessa sitä ei ollut saatavilla. Hän osallistui Pohjoismaisille opettajille suunnatulle 5 kuukauden mittaiselle jatkokurssille Tanskassa, Århusin yliopistossa vuosina 1947 – 48. Työtehoseuran aikaan sijoittuvat myös työntutkimuskurssi sekä opintomatkat Norjan ja Ruotsin alan oppi- ja tutkimuslaitoksiin.
Ura kotitalousopettajien kouluttajana alkoi jo Säätiön aikana Helsingin kotitalousopettajaopistossa Siltasaaren tiloissa 1951 käytännöllisen kodinhoito-opin opettajana. Siltasaaren vuosina alkoi myös kunnianhimoinen oman opistorakennuksen suunnittelu. Sturenkadun kiinteistöstä tuli eräänlainen aikansa kotitalousopetuksen konkretisointi. Vaikka arkkitehdit suunnittelivat, ohjeistus tuli käytännön opettajilta. Siinä näemme selkeästi Mailis Kortteisen toiminnallisten ajatusten jäljen. Ruoanvalmistus-, kodinhoito ja laitoskeittiötilojen lisäksi talo tarjosi tilat kemian ja fysiikan ilmiöiden oppimiseen. Opetusharjoittelua sujuvoitti yhteisissä tiloissa toimiva talouskoulu sekä kansalaiskoulun keittiö pikkukoteineen. Kodinhoidon haasteet näkyivät myös talon materiaalivalinnoissa. Lattiat olivat eri tiloissa erilaisia, kodinhoitotiloissa kaappien ovet eri puulajeja. Modernien kotitalouskoneiden lisäksi vaihtoehdoksi oli suunniteltu puulämmitteisenä liesi, uuneja ja sauna.
Opiston siirryttyä valtion laitokseksi ura opettajankouluttajana jatkui kodinhoito-opin ammattiopettajana. Kun opetus siirtyi osaksi Helsingin yliopistoa 1975, nimikkeeksi tuli kodin teknologian lehtori.
Työnsä ohella Mailis Kortteinen kantoi huolta myös Kotitalousopettajien Liiton toiminnasta. Hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi, jona toimi vuosina 1964-69.
Kyseinen aika oli kotitalousopetuksen kannalta merkittävä, silloin laadittiin peruskoulutukseen suurta muutosta, siirtymistä peruskouluun. Suurena tavoitteena oli saada kotitalousopetus koko ikäluokalle, siis myös pojille. Liiton silloisena sihteerinä toimineen Leena Löyttyniemen kertomana käytiin kiivaita taisteluita eduskunnassa ”ukkojäärien” kanssa tästä oudosta ajatuksesta, ja kuten tiedämme – voitokkaasti. Myöhemmin Mailis valittiin liiton kunniajäseneksi.
Mailis oli yhteiskunnallisesti aktiivinen toimien Työtehoseura ry:n ja Opettajankoulutuslaitoksen virkamiesyhdistys ry:n johtokunnan jäsenenä sekä ainoana naisena Helsingin Suomalaisen Säästöpankin isäntänä. Opiskelijoitakaan Mailis ei unohtanut, vaan käytti aikaansa ylioppilaskunnan inspehtorina.
Elämäntyöstään Mailis Kortteiselle myönnettiin Kotijoukkojen muistoristi 1939-1945, Sininen risti sekä Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi 1974.
Eläkkeelle jäätyä 1984 ei vauhti suinkaan hiljentynyt. Mailis palasi nuoruutensa rakkauteen, lottatoimintaan. Suomen Naisten Huoltosäätiön, myöhemmin Lotta Svärd-säätiön johtokunnan jäsenenä Mailis oli suunnittelemassa lottien toimintaa kuvaavaa museota Tuusulaan. Museon silloisen johtajan Missu Saloheimon kertomana Mailis osallistui kaikkeen: museoesineiden hankinnasta esittelytavaroiden restaurointiin, korjaukseen sekä esillepanoon. Myöhemmin tehtiin lottien sodanaikaista elämää muisteleva elokuva, ”Lupaus”, jonka valvonnassa Mailis oli myös mukana.
Mailiksen oppilaana ja opettajakollegana, myös kodinhoidon opettajina, mieleen on jäänyt erityisesti hänen opetuksensa selkeys ja kokonaisvaltaisuus. Oli tärkeitä asioita, joista ei kannattanut tinkiä, kuitenkin oli otettava huomioon myös elämän olosuhteet. Työn organisoinnilla ja ergonomialla voitti paljon. Kun Mailis tarttui asiaan, silloin myös tapahtui. Opetusharjoittelun ohjaajana hän jaksoi aina kannustaa.
Kuitenkin – luettelemalla pitkän elämänuran käännekohtia on mahdollista piirtää ainoastaan kalpea kuva alalle merkityksellisen, omaa arvoaan korostamattoman henkilön persoonallisuudesta.

Kiitos, että olit!
Merja Huovinen ja Toini Jolma

Jaa somessa.

Jätä vastaus