Maistuuko koulu?

0

Suomalaislasten syöminen puhuttaa: koululounas jää monelta syömättä ja muita aterioita korvataan välipaloilla, jotka sisältävät paljon sokeria ja suolaa. Osa lapsista ei syö kasviksia edes yhtä kertaa päivässä. Koulussa saatu ruokakasvatus tutkitusti parantaisi lasten ruokatottumuksia. Maistuva koulu -hanke yhdistää kaikkien toimijoiden voimat koulujen ruokakasvatuksen kehittämiseen.

Ruokakasvatus kuuluu opetussuunnitelmaan

Opetussuunnitelma velvoittaa myös alakoulut antamaan ruokakasvatusta, mutta tarkempia sisältöjä ja tavoitteita ei ole määritelty. Maistuva koulu -hankkeessa lähdetään koulujen tarpeista ja kootaan yhteen opettajat, oppilaat, ruokahuoltohenkilökunta sekä asiantuntijat kehittämään uutta toimintamallia. Hanketta toteuttavat Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopiston ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmä sekä alan toimijoista koottu asiantuntijaryhmä. Maistuva koulu -malli evästää kouluja ruokakasvatuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Sopivaa opetusmateriaalia on jo paljon olemassa, se pitää vain saada käyttöön. Maistuvaan kouluun liittyvästä tutkimuksesta puolestaan saadaan työkaluja kuntien hyvinvointi- ja terveydenedistämistyöhön.

”Ruoka tarjoaa huikeita oppimismahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen”, sanoo Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen. Ruokaa voi tutkia ja hämmästellä kaikilla aisteilla ja vaikka selvittää ruuan alkuperää ja valmistustapaa. Ruoka-asiat ovat lisäksi yhteydessä useisiin oppiaineisiin, ne tuovat luonnontieteet, historian ja kulttuurin havainnollisesti oppilaiden arkeen.

8 pilottikoulua

Mallia kehitetään tänä vuonna kahdeksassa koulussa ympäri Suomen: Järvenpäässä, Kuopiossa, Salossa, Sotkamossa ja Tampereella. Opettajien ja oppilaiden ensimmäiset työpajat on pidetty ja joka koulussa Maistuvaa koulua sovelletaan omien tarpeiden mukaan. Pari koulua toteuttaa ruokateemojen avulla monialaista oppimiskokonaisuutta. Tampereen Leinolan koulussa ruokakasvatus otettiin aiheeksi joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Lapset saavat tutustua pienryhmissä esimerkiksi ruuan makuihin ja tuoksuihin, raaka-aineisiin ja valmistukseen sekä ruokataiteeseen.

Kotitalouden opettaja Fiia Lujasmaa Salon Armfeltin yhtenäiskoulusta on yksi edelläkävijä. Hän kertoo, että ruokakasvatustoimintaa eri ikäluokille on muotoiltu alakoulun opettajien kanssa jo pitkään. Viime vuodesta lähtien on tarjottu kotitalouden valinnaisainetta neljänsistä luokista alkaen. Suosion vuoksi kurssista muotoutui kuuden kerran pituinen, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan ja innostumaan ruokataidoista. Kurssin aikana tutustutaan keittiöhygieniaan ja tiimityöskentelyyn sekä opitaan terveellisen ruuanvalmistuksen ensi askareita. Tänä syksynä alkaa jatkokurssi, jossa pohditaan myös Makukoulun aistiteemoja.

Armfeltin koulussa ruokakasvatus kiinnostaa koulun väkeä ja oppilaita osallistetaan monin tavoin, esimerkiksi kouluruoka-agenttien avulla. He viestivät oppilaiden kouluruokakokemuksia eteenpäin. He myös vievät koulun alkaessa eka- ja seiskaluokkalaiset tutustumaan kouluravintolan toimintaan ja keittiön henkilökuntaan: ”Se auttaa lapsia ymmärtämään, mistä ruoka tulee ja kuka sen heille laittaa”, Fiia toteaa. Hänen mielestään on hienoa, että koulu on mukana pilotoimassa Maistuva koulu -mallia. Hän muistuttaa kuitenkin, että tarkoitus ei ole lisätä koulujen työtaakkaa vaan kasvattaa ruokakasvatuksen laatua jäsentämällä toimintatapoja ja ottamalla työvälineitä käyttöön.

Lue lisää:
www.maistuvakoulu.fi
#maistuvakoulu
Instagram: @maistuvakoulu
Facebook: Maistuva koulu

Teksti: Soili Soisalo

Jaa somessa.

Jätä vastaus