Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi

0

Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. THL:n ja Sitran tutkimus luo kuvan syrjäytymisen yhteiskunnallisista kustannuksista ihmisen elinkaaren mittaan. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen piikki murrosiän kynnyksellä.

”Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti”, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

”Suomi on edelläkävijä rekisteritiedon hyödyntämisessä. Laadukkaita rekisteriaineistoja hyödyntämällä voidaan luotettavasti arvioida eri väestöryhmien palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari.

Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.

Koulutus suojaa syrjäytymiseltä ja kustannusten kasvulta

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

”Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset”, korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Summa on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Laskelmista apua syrjäytymisen ehkäisyssä

Laskelmien avulla voidaan vertailla erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien tukimuotojen kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Sitra on jo hyödyntänyt niitä vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvässä työssään, muun muassa kunnille suunnatun, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston mallinnuksessa.

SIB-hyvinvointirahasto (engl. Social Impact Bond) on työkalu, joka tukee kuntia tavoitteellisten, pitkäjänteisten investointien toteutuksessa ja mahdollistaa niille taloudellisia lisäresursseja. Tältä pohjalta esimerkiksi Hämeenlinnassa on käynnistymässä hanke, joka tarjoaa syrjäytymisvaarassa oleville pojille tukea aina esikoulusta täysi-ikäisyyteen saakka.

”Mallinnuksen ja laskelmien avulla pureudutaan ongelmien juurisyihin ja selvitetään niihin parhaiten vaikuttavat toimet. Tavoitteena on saada lapsen tai nuoren elämässä aikaan mahdollisimman myönteinen ja pysyvä vaikutus”, Petri Hilli kertoo.

Tulosperusteisessa SIB-hankkeessa tavoitellulle hyvinvoinnille asetetaan tarkat, mitattavat tavoitteet. Edistävä toiminta suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntemusta hyödyntäen ja rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Kunta maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Lisätietoja:

Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja, Sitra (mallinnus), puh. 040 754 2090

Tiina Ristikari, erikoistutkija, THL (syntymäkohortti -87 tutkimus), puh. 029 524 6720, etunimi.sukunimi @ thl.fi

Timo Ståhl, johtava asiantuntija, THL (ehkäisevä ja edistävä työ kunnissa), puh. 029 524 7128, etunimi.sukunimi @ thl.fi

Julkaisu:

Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta. Yhteiskuntapolitiikka 6/2017, THL.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135714/YP1706_Hilliym.pdf?sequence=2

Kuva:
Photo credit: gato-gato-gato on VisualHunt / CC BY-NC-ND

Jaa somessa.

Jätä vastaus