Papupata porisemaan teemavuoden kunniaksi

0

Yhdistyneiden kansakuntien 68. yleiskokous julisti kuluvan vuoden palkokasvien vuodeksi. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta palkokasvien ravinnearvosta sekä niiden mahdollisuuksista kestävän maatalouden ja toimivamman ruokaturvan viljelykasveina.

Kasvisten viljely suoraan ihmisravinnoksi on ympäristön kannalta järkevää. Lisäksi palkokasveilla on maan kasvukuntoa parantavia ominaisuuksia. Palkokasvit ovat ympäristöystävällinen ja terveellinen vaihtoehto proteiinin lähteeksi. Palkokasveihin lukeutuvat tutut herneet, helppokäyttöiset linssit ja papujen monenlainen kirjo sekä härkäpapu, joka nimestään huolimatta ei lukeudu papuihin vaan virnakasveihin.

Härkäpapu on maailman vanhimpia viljelyskasveja ja Suomessakin sitä tiedetään viljellyn jo ainakin vuodesta 1324. Muinainen ravintokasvi on nykyään enemmän tunnettu rehukasvina, mutta myös ihmisravinnoksi kehitettyjä lajikkeita on olemassa. Niiden saatavuus on lisääntynyt ja erilaisia helppokäyttöisiä jatkojalosteita (kuten rouhe) löytyy päivittäistavarakaupoista.

Papuja on saatavilla monenlaisessa muodossa. Kuivatut pavut sisältävät toksista lektiiniä ja niitä tulee aina liottaa yön yli ja keittää. Eri pavuilla on erilaiset keittoajat. Käsittelyohjeen tulee ilmetä myyntipakkauksesta. Markkinoille on tullut laaja valikoima pakasteita sekä kartonkipakkauksiin ja tölkkeihin pakattuja heti käyttövalmiita paputuotteita.

Linssit ovat helppokäyttöisiä ja nopeita. Ne sopivat monen makumaailman keittoon, kastikkeeseen ja pataan. Hernekin taipuu moneen muuhun kuin torstaiseen hernerokkaan. Kotimaisesta hernerouheesta saa pyöräytettyä kasvispihvejä tai sitä voi turvottaa salaatteihin.

Reseptejä maistuviin herne-, papu- ja linssiruokiin löytyy Internetistä yllin kyllin ja omat suosikit löytyvät rohkeasti kokeilemalla. Kasvispainotteisempi ruokavalio vähentää ruoan ympäristövaikutuksia, tukee terveyttä ja on ravitsemussuositusten mukainen.

Teksti: Natalia Teikola

Jaa somessa.

Jätä vastaus