Pirjo Toikkanen: Sydämen asiana kasvikset

0

Kokenut ruokatoimittaja, kotitalousopettaja Pirjo Toikkanen vastaanotti Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen ruokakulttuurin edistämisestä Kevätmessuilla maaliskuussa. Kotimaiset Kasvikset ry:ssä työskennellessään Pirjo sai lempinimen Rouva Kasvis, ja hän puhuu edelleen kasvisten monipuolisen käytön puolesta.

”Olen tehnyt puolet työurastani ruokatoimittajan työtä ja toisen puolen olen työskennellyt asiantuntijatehtävissä elintarviketeollisuuden ja kaupan palveluksessa sekä viestintäpäällikkönä Kotimaiset Kasvikset ry:ssä”, Pirjo kertoo.

”Olen tehnyt yhtä pitkän ajanjakson palkkatyötä ja työtä yrittäjänä. Molemmin tavoin työ on ollut mieleistä ja mielekästä. Se on sisältänyt aina tavalla tai toisella ruokaa, kirjoittamista, kuvauksia ja viestintää.”

Nykyään Pirjo tekee omasta yrityksestään käsin ruoka- ja ravitsemusaiheisia juttuja. Ruokajutun työvaiheisiin kuuluu ideointia sovitusta aiheesta, ruokaohjeiden kehittämistä kokeillen ja kirjoittaen, ruokakuvausten suunnittelua ja järjestämistä.

”Työskentelen omassa kotitoimistossa ja kotikoekeittiössä, mutta paljon myös suunnitellaan ja mietitään asioita esimerkiksi lehden toimituspäällikön, taittajan ja kuvaajan kanssa”, hän kuvailee.

”Työni jälkeä näkyy tällä hetkellä muun muassa Hyvä terveys -lehdessä. Toimeksiantojen mukaan teen myös isompia julkaisuja ja tiedotetekstejä esimerkiksi neuvontajärjestöille ja yrityksille.”

Kotitalousopettajan koulutuksesta hyvät eväät
”Kotitalousopettajan koulutus Helsingin kotitalousopettajaopistossa Sturenkadulla antoi oikein hyvät eväät kaikkiin niihin tehtäviin, joita ilokseni olen saanut hoitaa. Valmistuttuani halusin liike-elämän palvelukseen. Työ järjestyi ensin äitiysloman sijaisena, sitten vakituisena”, Pirjo muistelee.

”Tehtävänäni oli toimia siltana yrityksen ja kuluttajan välillä. Kotitalousopettajalle tällainen työ sopii. Teollisuudessa työskentelin kuluttajapalvelussa, Pauligin Paula-palvelussa myös esimiestehtävässä.”

Kaupan palveluksessa Pirjo työskenteli ensin kouluttajana henkilöstönkehittämiskeskuksessa ja sitten koekeittiössä markkinoinnin ja valikoimatyön tukena. ”Sekä kasvatustieteen että kotitalouden opinnoista oli suuri hyöty työssäni”, hän sanoo.

”Toimittajana olen varsinaisten ruokajuttujen lisäksi tehnyt reportaaseja ja kirjoittanut haastattelujuttuja ruoka-, ravintola- ja suurkeittiöammattilaisista varsinkin silloin, kun avustin Hyvä Ateria -lehteä koko lehden ilmestymisen ajan. Olen toimittanut myös tuoretukkuliikkeen asiakaslehteä. Näissä tehtävissä pääsin kiertämään kuvaajan kanssa Suomea ja sain tutustua erilaisiin ammattikeittiöihin laidasta laitaan, myös ravintoloihin ja kahviloihin.”

”Tietysti täytyy olla utelias ja ottaa asioista selvää, parantaa koko ajan ammattitaitoaan. Kotitalousopettajan koulutus on kuitenkin toiminut hyvänä pohjana, jolle rakentaa. Hyvät yhteistyökumppanit ja verkostot ovat tärkeitä.”

”Ruokatoimittajan työn olen opetellut tekemällä. Töitäni tilasivat vahvat osaajat: ruokatoimittajat ja koulutukseltaan kotitalousopettajat Eeva Salonen, Seija Mikkonen ja Tuula Nieminen, joita pidän oppiäiteinäni. Olin piirtänyt ja kirjoittanut aivan pienestä saakka. Luotin näissä asioissa itseeni. Lukiossa vielä haaveilin työstä lastenkirjojen kuvittajana, mutta se jäi haaveeksi.”

”Kirjoittaminen veti puoleensa. Onnekseni ruokatoimittajan työssä olen voinut yhdistää kirjoittamisen ja visualisoinnin. Ruokakuvat ovat tärkeä osa ruokajuttua. Saa ideoida ja kehittää uutta, käyttää luovuuttaan.”

Koko vuosi tuntuu juhlavuodelta
Pirjo arvostaa suuresti saamaansa tunnustuspalkintoa. ”Koko tämä vuosi tuntuu juhlavuodelta. Olen sen myötä miettinyt ja muistellut työuraani. Olen todella kiitollinen ja tunnen itseni etuoikeutetuksi, että olen saanut tehdä työtä suomalaisen ruokakulttuurin hyväksi. ”

Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana valtavasti. Kaikkea on nyt saatavana ja maailman ruokatrendit rantautuvat välillä hyvinkin nopeasti meille. ”Helposti unohtuvat oman ruokakulttuurimme juuret, isoäitien keittiöt, omat hienot raaka-aineemme ja meille omimmat ruoanvalmistustavat. Täytyy tuntea taustat voidakseen kehittää uutta.”

”Mediassa, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa nostetaan mielenkiinnon kohteiksi erilaiset muotidieetit, käänteentekeviksi väitetyt uutuudet ja superfoodit. Usein näistä jutuista puuttuu taustoitus. Ihmiset tuntevat paineita kotiruoanvalmistuksesta, koska heille syntyy käsitys, että ruoanvalmistuksen tulisi olla jotain kummallista ja vaikeaa.”

”Mielestäni kotitalousopettajien ja kotitalousopettajan koulutuksen saaneiden ruokatoimittajien tulisi kotiruoanvalmistuksen ammattilaisina tulla enemmän esiin, osallistua keskusteluun ja tulla kuulluiksi. Ravintolakokit, julkisuuden henkilöt ja ruokaharrastajat ovat nousseet kotikokkauksen entistä näkyvämmiksi vaikuttajiksi. Toisaalta hyvä sekin, koska ruoka ja ruoanvalmistaminen, koko ruokakulttuuri kaikkineen kuuluu aivan kaikille!”

”Kotiruoan ei tarvitse olla kummallista eikä muotioikkujen mukaista. Hyvistä raaka-aineista syntyy hyvää ruokaa. Laadukkaita raaka-aineita saa läheltä raikkaina ja tuoreina. Tavallinen hyvä kotiruoka huolellisesti valmistettuna on herkkua. Jo muutamasta hyvästä raaka-aineesta valmistuu nopeasti hyvää. Sillä, miten ruokailemme arkena, on enemmän merkitystä terveydellemme kuin juhlahetkien herkuilla”, Pirjo muistuttaa.

Kasviksia ja lähiruokaa
”Puhun mielelläni kasvisten käytön ja lähiruoan puolesta. Haluan työssäni huomioida sesongit ja suomalaiset ravitsemussuositukset. Ravitsemussuositukset kannattaa ottaa omakseen rennosti ja raikkaasti. Toisin kuin usein luullaan, ravitsemussuositukset ovat varsin sallivia. Riittää jo se, että tietää ihan vaikka vaan ruokakolmion, jonka mukaan raaka-aineita valita oikeassa suhteessa.”

”Työtavoissani haluan olla tinkimätön ja pyrin olemaan luottamuksen arvoinen niille, jotka minulta työtä tilaavat. Olen kotoisin maaseudulta, jossa muistan kouluaikaan edellytetyn, että aina täytyy tehdä parhaansa, niin hyvin kuin osaa. Kristillinen elämänkatsomus leimasi kasvuympäristöäni. Muistan painotetun, että ahkera ja rehellinen pitää olla, ja jokaisen tulee käyttää leiviskäänsä eli lahjojaan yhteiseksi hyväksi. ”

”Suuri parannus suomalaisten ruokavalioon saadaan pelkästään sillä, että lisätään kasvisten käyttöä. Samalla syrjäytyy lautaselta muuta tarpeettomampaa ja tapahtuu ikään kuin itsestään hyvä korjausliike. Kotimaiset Kasvikset ry:ssä kiteytimme viestin muotoon ”Puoli kiloa päivässä”, ja se sanoma on ajankohtainen yhä. Myös tuttu ”Viittä väriä päivässä” -slogan täydentää viestiä. Kasviksia kannattaa syödä monipuolisesti, jotta niistä saa kaikki terveyshyödyt.”

Pirjo haluaa muistuttaa ihmisiä kasvisvalikoiman laajuudesta. Kun valitsee vaihdellen ja sesonkien mukaan erilaisia kasviksia, saa ruokavalioon värejä, makuja ja muotoja, joihin ei kyllästy: juureksia, kaaleja, sipuleita, salaatteja, vihanneshedelmiä, yrttejä, versoja ja ituja, palkokasveja, sieniä, hedelmiä ja marjoja. Yrttejä, marjoja, sieniä ja salaattiaineksia saa myös villeinä suoraan luonnosta.

”Kasvisten käytön lisääminen ja sesonkien kunnioittaminen on myös ekologista. On ympäristöä kunnioittavaa lisätä kasvisten käyttöä ja vähentää ympäristöä kuormittavia ruokavalintoja. Kasvikset ovat myös eettinen valinta. Alkuperä kannattaa toki aina ottaa selville, että voi tietää, missä olosuhteissa kasviksia on viljelty.”

Teksti: Aira Kuvaja

Jaa somessa.

Jätä vastaus