Ruokakasvatus ja kouluruokailu koko koulun yhteistyönä

0

Educa-messut kokosivat yhteen tammikuussa 2018 laajan kirjon opetusalan ammattilaisia keskustelemaan kasvatuksen ja oppimisen tulevaisuudesta. Tässä tekstissä jatkan messuilla pitämäni puheenvuoron pohjalta ja kysyn: Miten voisimme yhdessä vahvistaa kouluruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvää kehitystyötä koulutasolla? Artikkeli tarjoaa toimenpide-ehdotuksia ja välineitä moniammatillisen yhteistyön tueksi kouluissa.

Yhdessä enemmän!

Vanha intialainen tarina kertoo sokeista miehistä ja elefantista. Tarinassa joukko miehiä tunnustelee elefanttia yrittäen selvittää, millainen se on. Miehet eivät kuitenkaan tee yhteistyötä: He eivät näe toisiaan eivätkä keskustele keskenään, ja siksi jokaiselle heistä rakentuu erilainen kuva siitä, millainen elefantti oikeastaan onkaan.

Tarinassa kunkin miehen näkökulma on yhtä oikein ja yhtä väärin. Opetus on se, että lopulta jokainen miehistä päätyy kuvaamaan vain pientä osaa elefantista. Näin ymmärrys koko eläimestä jää hahmottumatta. Tarina havainnollistaa kouluruokailun kehittämisen nykytilaa: Koska eri toimijoiden näkökulmat eivät aina kohtaa, ei aitoa keskusteluyhteyttä pääse syntymään. Siksi kouluruokailun kehittämisen toteutus koulutasolla saattaa jäädä hajanaiseksi ja pirstaleiseksi.

Ratkaisu pulmaan on johdonmukainen keskustelu kouluruokailun ja ruokakasvatuksen tavoitteista sekä käytännön toteutuksen keinoista. Kehitystyön onnistumisen ja jatkuvuuden lähtökohta on tehokas tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Koulutasolla tulisi myös tehdä systemaattisesti työtä eri toimijoiden ja ammattiryhmien vahvuuksien tunnistamiseksi. Yhdessä saamme aikaan enemmän!

Toimenpide-ehdotukset:

  • Eri toimijoiden (mm. rehtori, opettajat, oppilaat, ruokapalveluhenkilöstö) vahvuudet ja mahdolliset synergiaedut tulee tunnistaa kouluissa aiempaa syvällisemmin. Tämän tulisi olla pohja kouluruokailun kehittämiselle yhdessä.
  • Tehokas tiedonkulku ja avoin keskusteluyhteys on kehitystyön edellytys.

Tavoitteet ja oppiaineyhteistyö

Tavoitteiden muotoilu vie aikaa, mutta samalla se luo pohjan kehitystyölle. On tärkeää keskustella yhdessä siitä, mitä kouluruokailun kautta on tarkoitus oppia ja miten tätä opetus tähän liittyen tullaan järjestämään. Kouluruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät oppimistavoitteet tulee löytyä jokaisen koulun omasta opetussuunnitelmasta.

Uudet kouluruokailusuositukset korostavat oppiaineyhteistyötä. Ruokakasvatus ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille opettajille entuudestaan tuttu asia, joka heti osattaisiin liittää oman oppiaineen sisältöihin. Yhteistyön pohtiminen lähtee liikkeelle siitä lisäarvosta, jonka kouluruokailun ottaminen osaksi opetusta tuo kullekin oppiaineelle. Oppiaineyhteistyöhön liittyvässä keskustelussakaan ei tulisi unohtaa oppilaiden näkökulmaa: Oppilaille kouluruokailu on parhaimmillaan paitsi oppimisen mahdollistava tuki, myös monipuolinen oppimisympäristö sekä paikka, jossa viihdytään ja jonne tullaan mielellään.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Yhteisten tavoitteiden muotoiluun tulee varata riittävästi aikaa.
  • Kouluruokailuun liittyvän ruokakasvatuksen tavoitteet tulee kirjata koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan.

Ruokataju kehitystyön tukena

Ruokataju mainitaan uusissa kouluruokailusuosituksissa yhtenä tärkeänä tavoitteena koulujen ruokakasvatukselle. Ruokataju-käsitteen kehitystyön tarkoituksena on ollut luoda puitteet ja lähtökohdat, joiden varaan ruokakasvatukseen liittyvää konkreettista ja käytännönläheistä toimintaa voidaan rakentaa (ks. infolaatikko). Ruokatajun käsitettä voidaan soveltaa eri konteksteissa ja siihen liittyvää tutkimusta on toteutettu niin nuorisotyön kuin lapsiperheen ruoanlaittoprosessinkin näkökulmista. Ruokataju soveltuu erinomaisesti myös kouluruokailun kautta toteutettavan ruokakasvatuksen käsitteelliseksi apuvälineeksi ja arvioinnin tueksi.

Määritelmänsä mukaisesti ruokataju merkitsee omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista sekä kykyä hahmottaa syömisen sosiaalisia, kulttuurisia ja arkisia merkityksiä (ks. lähteet). Ruokatajun ydinajatus on, että on monta tapaa valita oikein sekä syödä terveyttä, hyvinvointia ja kestävyyttä edistävästi. Ruokatajun käsitteessä arkinen ymmärrys ruokavalinnoista yhdistyy ruokajärjestelmän kokonaisuuden tiedostamiseen. Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena sisältää ajatuksen toimijuudesta eli tietoisiin valintoihin harjaantumisesta sekä osallisuudesta eli asioiden kehittämisestä yhdessä.

Ruokataju ruokakasvatuksen tavoitteena:

1. Tiedostan ruokatottumuksiini vaikuttavia tekijöitä.
2. Arvioin ruoanlaittoon ja ruokailuun liittyviä tietoja ja taitoja.
3. Ymmärrän ruoanlaiton ja ruokailun sosiaalisia, kulttuurisia ja arkisia merkityksiä.
4. Hahmotan ruokajärjestelmän kokonaisuuden.
5. Käytän aktiivisesti oppimaani ruokaillessani ja laittaessani ruokaa

Vaikuttamalla uutta intoa

Monissa kouluissa on jo perustettu ruokaraati tai ravintolatoimikunta, joka koostuu eri oppiaineiden opettajista, oppilaista sekä ruokapalveluhenkilöstön edustajista. Tyypillisesti koulun ruokaraadin tehtävänä on kerätä palautetta kouluruokailusta ja pohtia toiminnan kehittämistä yhdessä. Koska kyse edustuksellisesta demokratiasta, on tärkeää pohtia myös, miten kaikkien kouluyhteisön jäsenten äänet saadaan toiminnan kautta kuuluville. Erilaiset sähköiset kyselyt ovat tässä yksi oivallinen apuväline.

Kouluruokailu on jokaisessa koulussa jo sellaisenaan olemassa oleva resurssi, jota ei kuitenkaan ole opetuksen ja oppimisen näkökulmasta täysin hyödynnetty. Kouluruokailu tarjoaa loistavat mahdollisuudet oppilaita osallistaviin kehittämisprojekteihin ja oppiaineyhteistyöhön. Yhdessä tehden innostuu: Monesti myös oppilaat motivoituvat, kunhan saavat mahdollisuuden vaikuttaa.

Lähteet:

Ruokataju on omakohtaista ymmärrystä ruokavalinnoista: https://www.kotitalouslehti.fi/ruokataju-on-omakohtaista-ymmarrysta-ruokavalinnoista/
Nuorten ruokakasvatus eri kentillä – kohti vahvempaa yhteistyötä: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/nakokulmat/nakokulma45_janhonenkauppinen.pdf
Perusopetuksen ruokakasvatus ravitsemustiedosta ruokatajuun: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/212973/nakokulma45_janhonenkauppinen.pdf?sequence=1
Kouluruokailusuositukset: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/157591

Kirjoittajan esittely

Kasvatustieteen tohtori Kristiina Janhonen toimii parhaillaan kotitalouspedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa (1.1.-31.12.2018). Janhonen on monipuolisella tutkijanurallaan keskittynyt tarkastelemaan ruokakasvasvatusta ja -oppimista eri konteksteissa, ruokatajun syntymistä ja kouluruokailun kehittämistä.

Kysy lisää artikkelin teemoista:
Sähköposti: kristiina.janhonen@helsinki.fi
Puhelin: 050 3017486

Jaa somessa.

Jätä vastaus