Taloustaidon ja talouden hallinnan opetus koulussa

0

Taloustaito on tärkeä kansalaistaito. Maksamisen muodot muuttuvat ja muuttavat muotoaan, raha muuttuu konkreettisesta välineestä digitaalisemmaksi, mutta sen symbolinen ja aktuaalinen merkitys pysyy. Tässä artikkelissa esittelemme muutamia tapoja, joilla taloutta ja sen hallintaa voi pohtia kouluympäristössä.

Mun rahat

Ei ole hyvä lähtökohta, että rahan kuvittelee olevan joku loputon lähde luottokortin sisällä. Suurin osa ihmisistä saa rahaa vastikkeellisesta työstä ja palkkana, on siis perusteltua, että kouluympäristössäkin voidaan puhua rahasta ja sen käyttämisestä. Kotitaloustunneilla pohditaan tuotteiden hintoja, ja omalle työllekin voi määrittää hinnan. Eräässä kokkikilpailussa, jota televisiossa on esitetty useiden vuosien ajan, on joskus osana ravintolahaastetta määritelty annoksen hinta: se on raaka-aineiden hinta kerrottuna kolmella. Monelle kilpailijalle tulee yllätyksenä, että tilat, somistus ja huonekalut sekä oma palkka siirtyvät asiakkaalta perittyyn hintaan. Näistä koulutunneilla puhuttaessa kasvatetaan vastuulliseen kuluttajuuteen. Jos hinta on epäilyttävän halpa, on taustalla yleensä jotenkin muuta epäilyttävää.

Raha kannattaa tuntea konkreettisesti. On tutkittu, että käteisen rahan siirtäminen toiselle tuntuu aivoissa kipuna. Kortilla maksaminen ei taas herätä tunnereaktiota. Käteisen käytön harjoittelu oman rahataipaleen alkupuolella on järkevämpää kuin kortin. Jos päädytään korttimaksamiseen, pitää keskustella niistä vastuista, joita kortin käyttöön liittyy.

Yksi suositeltu malli on antaa nuorelle päätäntävaltaa rahan säästämisen ja pitkän aikavälin suhteen. Jos nuori saa viikkorahaa, voi yhteen kippoon laittaa lyhyen aikavälin käytettävät rahat. Toiseen kippoon kerätään säästöjä vaativia, pieniä unelmia varten rahaa. Kolmas kippo on suuren suurta unelmaa tai sijoittamista varten. Ja ei, lotto tai muut uhkapelit eivät ole sijoittamista. Osakkeet, asunto-osakkeet ja yritysomistukset ovat sijoittamista.

Puhutaanko teillä palkasta koulussa? Moni yläkouluikäinen haaveilee jo kesätyöstä tai osallistumisesta tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluun. Rahasta puhuminen ei välttämättä tunnu luontevalle, mutta on äärimmäisen tärkeää, että nuoret saavat kokemuksen siitä, millaisia määriä rahaa voi ansaita eri töissä. Toisaalta äärimmäisen tärkeä toinen puoli ”kolikkoa” on keskustella siitä, miten rahaa perheessä käytetään. Monien pankkien suositus on, että asumiseen ei saisi käyttää enempää kuin 40 % perheen bruttotuloista. Tämän pitäisi sisältää yhtiövastikkeen ja lainan tai vuokran lisäksi sähkö, vesi ja muut liikkuvat kulut kuten internet, puhelinlaskut ja vakuutukset.

Asiantuntijaverkostosta voi kutsua asiantuntijan kertomaan virtuaalivierailulla koululle, miten jonkin työn taloudellinen puoli muodostuu ja miten raha näkyy heidän työssään.

Mun talous

Kun muuttaa omilleen, konkretisoituu, miten kallista elämä yksin asuessa on. Se, että on raha kuukauden vuokraan, ei vielä riitä alkuunkaan. Kuka maksaa vessapaperin, millä maha täytetään? Jos rahaa ei ole harjoitellut hallitsemaan osana muita taloustaitoja, voi omilleen muuttava nuori kohdata yllättäviä hankaluuksia.

On ennakoitu, että kaupungeissa tullaan muuttamaan ja hakeutumaan entistä tiiviimpiin neliöihin. Tämän on tarkoituksena laskea asumiskustannuksia ja toisaalta mahdollistaa asuminen lähempänä kaupunkikeskustoja. Uusia asumisen muotoja ja yhteisasumisen malleja kehitetään, mutta julkinen kehitys ei välttämättä seuraa yhtä nopeasti perässä. Esimerkiksi Kela katsoo edelleen, että eri sukupuolta olevat kämppikset ovat keskenään avoliitossa, ellei asiasta voida antaa toista, luotettavaa selvitystä. Toisaalta yhdessä asuessa voidaan vähentää muita sosioekonomisia haasteita, kuten yksinäisyyttä, masennusta ja pienentää ruokahävikkiä.

Vanha, klassinen, mitä maito maksaa -haaste on hyvä tapa konkretisoida hintoja. Onko osaamista kilpailuttaa vakuutuksia tai puhelinliittymää ja tietoa siitä, millaiseen sopimukseen nimen voi minkäkin ikäisenä laittaa? Ei ole sattumaa myöskään, että rahapelien ikäraja on 18 vuotta.

Mun elämä!

Taitoja voi harjoitella monin eri tavoin eri nuoruuden vaiheissa, eikä se aikuisellekaan koskaan tee pahaa. Maailman muuttuu, ja samalla muuttuu rahan arvostus, käyttötavat sekä kuluttaminen yleisesti. Pienoisyhteiskuntaan voi tutustua esimerkiksi Taloudellisen tiedotustoimiston Yrityskylissä, joita on kahdeksalla paikkakunnalla. Yrittäjyyteen voi ottaa ensituntumaa Yrityselämän nuoret sukupolvet -hankkeen kursseilla, joita voidaan järjestää lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT järjestää vuonna 2018 kiertueen teemalla Mun rahat, mun talous, mun elämä! Jos teidän koulullanne on kiinnostusta saada TAT vierailulle puhumaan kahdeksasluokkalaisille, voitte ottaa jo nyt yhteyttä työelämätaitojen asiantuntijaan Peppi Tervo-Hiltulaan; peppi.tervo-hiltula@tat.fi . Asiantuntijan koulullenne voitte tilata pitämään digitaalisen vierailun osoitteesta asiantuntijaverkosto.fi

Teksti: Peppi Tervo-Hiltula

Jaa somessa.

Jätä vastaus