Tämän vuoden Ruokavisa juhlistaa satavuotiasta Suomea: Teemana ruokakulttuuri

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Tiesitkö, milloin elintarvikkeita alettiin valmistaa teollisesti ja koska kinkku vakiintui suomalaiseen joulupöytään? Miten suomalaisten suosikkiruuat ovat muuttuneet 1980-luvulta nykypäivään? Nämä ja monet muut kiinnostavat suomalaisen ruokakulttuurin tiedonjyvät selviävät tämän lukuvuoden Ruokavisasta.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Ruokavisan teemaksi on nostettu suomalainen ruokakulttuuri. Ruokakulttuuri on olennainen osa maamme kulttuuriperintöä, jonka siirtäminen lapsille ja nuorille luo hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Valtionneuvoston kanslia on liittänyt Ruokavisan aineiston osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Ruokakulttuurista erillinen opeopas

Ruokavisan materiaalipaketti on jaettu uudella tavalla kahteen osioon. Taustamateriaaliksi opettajien käyttöön on tuotettu kattava ruokakulttuurin tietopaketti. Sen pohjalta on muokattu Suomalainen ruokakulttuuri -opeopas, joka sisältää dioja, tehtäviä, listauksen keskeisimmistä asioista sekä linkki- ja videovinkkejä opetukseen. Taustamateriaalissa on mm. suomalaisen ruokakulttuurin aikajana, joka kuvaa ruokakulttuurin kehityskulkua esihistorialliselta ajalta aina nykypäivään saakka.

Taustamateriaali löytyy osoitteesta www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri ja Suomalaisen ruokakulttuurin opeopas osoitteesta www.ruokatieto.fi/suomalainen-ruokakulttuuri-opettajalle.

Taitoja toimia kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

Ruokavisa tarjoaa konkreettista materiaalia tänä vuonna erityisesti kotitalouden, historian, yhteiskuntaopin ja maantiedon oppitunneille. Ruokavisassa opetettava aine ei ole kuitenkaan keskiössä, vaan lähes jokainen aineenopettaja voi poimia omasta näkökulmastaan omille oppitunneilleen sopivia kokonaisuuksia. Ruokavisa tarjoaakin erinomaiset työkalut integrointiin ja oppiainerajat ylittävään opetukseen. Ruoka ja vastuutaidot sopivat konkreettisella tavalla laajemmaksi eri näkökulmista ja oppiaineista käsin käsiteltäväksi kokonaisuudeksi.

Ruokavisan tavoitteena on opettaa ensisijaisesti taitoja. Vaikka ruoka aiheena pitää sisällään valtavan määrän tärkeääkin sisältötietoa, keskeisintä on, että nuori oppii sellaisia taitoja, joita hän tarvitsee toimiakseen vastuullisena kuluttajana. Ruokavisa mahdollistaa yhden keskeisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) kirjatun tavoitteen: innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Electrolux palkitsee voittajat

Edellisenä lukuvuonna Ruokavisan alkueriin osallistui opettajiensa johdolla lähes 3 700 oppilasta yli kolmestasadasta opetusryhmästä eri puolilta Suomea. Electrolux on toiminut Ruokavisan yhteistyökumppanina vuodesta 2015 ja palkinnut vuosittain voittajakoulun heidän kotitalousluokan tarpeen mukaisilla laitteilla. Ruokavisa on Electroluxille luonteva yhteistyökumppani, sillä vastuullisuus on yrityksen toiminnan ydintä. ”Electrolux on valittu useana vuonna toimialansa parhaaksi yritykseksi Dow Jones Sustainability Indexissa. Indeksi kuvaa yritysten toiminnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.” kertoo Electroluxin markkinointijohtaja Arto Arhipoff.

Arhipoff on itse osallistunut jokaiseen loppukilpailuun yhteistyövuosina ja ihasteleekin nuorten intoa, osaamista ja omistautumista. ”Taidonnäytteet loppukilpailuissa ovat olleet huikeita, ja jokaisen loppukilpailun taso on ollut kova. Nämä nuoret ovat tekemisen halussa ja luontevuudessa täysin verrattavissa ammattilaisiin. On ilo olla mukana työssä, joka lisää nuorten ruokailoa näin konkreettisesti.” Arhipoff sanoo.

Valtakunnallinen osaamiskilpailu

Ruokavisan osaamiskilpailu on avoin kaikille Suomen yläkouluille. Opetuskokonaisuus koostuu nettioppimateriaalista sekä valtakunnallisesta osaamiskilpailusta. Visa etenee niin, että aluksi opettaja ja oppilaat tutustuvat lukuvuoden teemaan, ruokakulttuuriin, yhdessä esimerkiksi opettajaoppaan aineiston avulla. Varsinainen osaamiskilpailu on auki 11.12.2017–9.2.2018 osoitteessa www.ruokavisa.fi. Visaan osallistuminen edellyttää opettajan rekisteröitymistä. Samalla opettaja voi ilmoittaa kaikki haluamansa luokat visaan. Alkueriin voi osallistua haluamallaan oppitunnilla visan aukiolon puitteissa.

Visaan osallistuneista kolme parasta koulua valitaan loppukilpailuun, kuitenkin niin, että loppukilpailukoulut ovat eri maakunnista. Loppukilpailu järjestetään keväällä 2018. Loppukilpailussa oppilaat mittelevät neljän hengen joukkueissa sekä tiedoissa että käytännön ruuanvalmistustaidoissa. Ruokavisan voittajakoulu palkitaan loppukilpailun päätteeksi.

Mikä Ruokavisa?
Ruokavisa on yläkouluille suunnattu ruokakasvatuksen opetuskokonaisuus, jonka takana ovat Ruokatieto, tuottajajärjestö MTK ja Kotitalousopettajien liitto. Visan tavoitteena on tutustuttaa nuoret ruokaketjun vastuullisuuteen pellolta pöytään, lisätä arvostusta ruuantekijöitä kohtaan sekä vahvistaa nuorten osaamista vastuullisina kuluttajina.

Jaa somessa.

Jätä vastaus