Työpaikalla haasteita oppimiselle

0

Väitöskirjassani tutkin aikuisopiskelijoiden käsityksiä ja merkityksellisiä kokemuksia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Tutkimus nostaa esille dilemman – toisaalta oppiminen edistää ammatillisten taito­jen kasvua, mutta toisaalta se ei takaa syvällistä oppimista.

Ajankohtainen tutkimus

Väitöskirjatutkimukseni aihe on koulutuspoliittisesti ajankohtainen. Ammatillinen koulutus on suurten muutosten ja kehittämistyön kohteena, osin taloudellisista syistä. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta. Uudistus on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen ja tähtää siihen, että ammatillinen koulutus tulee vastaamaan yhä nopeammin työelämän muutoksiin ja osaamistarpeisiin. Yhdeksi ratkaisuksi on muotoiltu työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ja ohjauksen resurssien vähentäminen.

Kokemusten kautta oppimista

Työpaikalla opitaan kokemusten kautta. Opiskelijat oppivat vuorovaikutuksessa eri ympäristöjen ja siellä toimivien ihmis­ten kanssa ja samalla he rakentavat myös omaa ammatillista identiteettiään.

Tutkijoita on viime vuosina kiinnostanut oppiminen työpaikalla, ja se on todettu tärkeäksi ammattilaiseksi kasvamisen näkökulmasta. Työkontekstin etuna on mahdollisuus oppia monipuolisissa työtehtävissä yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Opiskelijan oppimista työpaikoilla tukee myös kiinteä yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä. Toisaalta työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ongelmallisiksi ovat koituneet opiskelijoiden vähäinen ohjaus sekä ohjauksen laadun vaihtelu eri työpaikoissa. Lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on herännyt huoli siitä, että vastuun ottaminen yksittäisen opiskelijan oppimisesta on puutteellista. Myös omat kokemukseni ohjauksen laadun vaihtelusta ja opiskelijan oppimisen haasteista työpaikan kontekstissa ovat olleet samansuuntaiset aiemman tutkimustiedon kanssa.

Aikuisopiskelijoiden näkökulma

Väitöskirjatutkimus kytkeytyy aikaisempiin työkokemuksiini. Kaksikymmenvuotisella urallani puhtausalan asiantuntija, johto- ja koulu­tustehtävissä olen osallistunut ammatillista tutkintoa suorittavien aikuisopiskelijoiden työpai­kalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Väitöskirjatyöni keskeinen tavoite – lisätä ymmärrystä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta – nousi henkilökohtaisesta mielenkiinnostani ja tarpeestani ratkaista työpaikalla tapahtuvan oppimisen prob­lematiikkaa. Myös aiemmissa tutkimuksissa esiintynyt työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskeva huoli innosti tutkimaan aihetta.

Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa oli laadullinen tapaustutkimus. Tutkimushenkilöinä oli 24 työpaikkajaksolla olevaa laitoshuoltajaopiskelijaa ja 10 oppimisen ohjaajaa. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista ja opiskelijoiden pitämistä oppimispäiväkirjoista. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Väitöskirjatyön tulokset kytkeytyvät kuvauksiin laitoshuoltajaopiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa oppimiskäsityksistä, työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta sekä merkittävistä oppimis- ja ohjauskokemuksista.

Mallioppimista työpaikoilla

Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijoiden käsitykset liittyivät ammattialan tietojen ja taitojen oppimiseen. Oppiminen työpaikalla tapahtui erityisesti mallioppimalla, jolloin ohjaaja näytti, miten työ tehdään oikein. Mallioppiminen on hyvä tapa esimerkiksi koneiden ja välineiden käytön oppimisessa, mutta ongelmalliseksi oppiminen muodostuu, kun tietoa on sovellettava muuttuvissa tilanteissa. Mallioppimisen taustalla olevan behavioristinen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu jäljittelemällä, havainnoimalla ja harjoittelemalla. Behavioristinen ajattelu ei tue opitun soveltamista uudenlaisissa ja muuttuvissa tilanteissa. Tutkimustulosten mukaan suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ja työpaikkaohjaajista ilmeni behavioristista ajattelua.

Ohjauksen laatu merkitsee

Työpaikan sosiaalinen ympäristö oli yksi merkittävä oppimisen edistäjä ja estäjä. Tutkimuksen mukaan opiskelijan ohjaus, opiskelijan ja työyhteisön välinen vuorovaikutus ja opiskelijan mahdollisuus osallistua työyhteisön toimintaan olivat tärkeitä opiskelijan sitoutumisen ja itseohjautuvuuden kehittymisen näkökulmista. Ohjauksen merkitys korostui erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Mikäli opiskelija koki saaneensa hyvää ohjausta, usko omiin kykyihin, itseohjautuvuus ja ammatillinen identiteetti vahvistuivat. Myös mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn ja onnistumisen kokemukset työssä vahvistivat opiskelijoiden itseluottamusta. Ohjauksen puutteen opiskelijat kokivat ahdistavana, mikä esti heidän oppimistaan, sitoutumistaan alaan ja heikensivät heidän itseluottamustaan. Olennaista itseohjautuvuuden kokemuksissa oli opiskelijan oma arvio kyvyistään ja valmiuksistaan ottaa itsenäistä vastuuta oppimisesta.

Yhteistyö vähäistä työpaikalla

Yhteistyö työpaikalla oli vähäistä. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö oli lähinnä ohjausta oppilaitoksessa ja oppimisen arviointia työpaikoilla. Opettajien ja ohjaajien yhteistyö keskittyi aikatauluista sopimiseen ja tutkintotilaisuudessa tapahtuvaan opiskelijoiden arviointiin. Tutkimuksen mukaan yhteistyön esteiksi osoittautuivat erilaiset käsitykset oppimisesta, työpaikkaohjaajien kiireet ja opiskelijoiden näkeminen työvoimana. Yhteistyön puute näkyi muun muassa ohjauksen laadussa ja oppimisen prosessoinnissa.

Tutkimus nostaa esiin ristiriidan

Ammatillisen koulutuksen reformin mukaan oppimista ollaan siirtämässä yhä enemmän työpaikoille ja ohjauksen resursseja vähentämässä. Väitöskirjatyö nostaa esille tutkimustulosten ja ny­kyisten koulutuspoliittisten ratkaisujen välisen ristiriidan. Tutkimuksen valossa ohjauksen resursseja pitäisi mieluummin lisätä kuin vähentää ja tähdätä työelämän opetusmenetelmien sekä pedagogiikan kehittämiseen.

Marja-Liisa Samppala väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 29.9.2017. Hän toimii lehtorina Hämeen ammatillisessa opettajankoulutuksessa, Hämeen ammattikorkeakoulussa.

VÄITÖSKIRJA
Samppala, M. (2017). Käsityksiä ja kokemuksia laitoshuoltajaopiskelijoiden oppimisesta työpaikalla. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 12. Väitöskirja.

Teksti: Marja-Liisa Samppala

Jaa somessa.

Jätä vastaus